Maatalous

Katso video: Nauta on koiraakin nopeampi oppimaan – jo viidellä toistolla voit helpottaa tulevia hoitotoimenpiteitä

Hermostuminen auttaa vain hermostujaa itseään, muistuttaa eläinkouluttaja ja eläinlääkäri Anna-Mari Olbricht.

Lehmä on jopa koiraa nopeampi oppimaan. Siksi se on loistava opettaja kouluttajalleen.

"Nauta oppii jo viidellä toistolla esimerkiksi seuraamaan jotakin, josta saa palkinnon", kertoo eläinkouluttaja ja eläinlääkäri Anna-Mari Olbricht.

Koulutusta voi käyttää hyödyksi varsinkin eläinten siirroissa sekä eläimille tehtävissä toimenpiteissä, kuten pistoksissa, boluksen tai kalkin antamisessa.

Naudan voi palkitsemalla opettaa seuraamaan merkkiesinettä, kuten vaikka kärpäslätkää. Näin isonkin sonnin siirto voi sujua huomattavasti helpommin kuin voimalla, Olbricht kertoi Nautojen sujuvan käsittelyn teemapäivässä Mikkelissä. Koulutuksen järjesti Maili, Maitoa ja lihaa Etelä-Savosta -hanke.

Kouluttaminen tulee aloittaa aina pienimmällä mahdollisella vihjeellä. Jos se ei tehoa, painetta lisätään, mutta se on hellitettävä heti, kun eläin toimii toivotulla tavalla. "Ajoitus on tosi tarkkaa, että ei opeteta väärin."

Tämä pätee esimerkiksi lehmien patistamiseen ylös makuulta. Samalla tavoin voi harjoittaa lehmää nostamaan päätään vaikkapa kalkkituubin antamista varten. Päätä nostetaan kainalossa pikkuhiljaa, ja ote vapautetaan heti, kun lehmä nostaa päätään itse. Näin se saa palkinnon oikeasta toiminnasta. Lyhyellä harjoituksella yhteistyöhaluisen lehmän päätä saa pian nostettua ilman voimaa.

Lehmä voidaan myös totuttaa kosketukseen palkitsemalla sitä ruualla. Arkoja eläimiä voidaan totuttaa kosketukseen myös niin sanotun apukäden avulla, jos omaa kättä ei uskalla työntää esimerkiksi lypsyrobottia potkivan lehmän jalkoihin.

"Eläin oppii, kun se saa jotakin miellyttävää tai välttää jotakin epämiellyttävää", Olbricht tiivistää. Oppi voi olla ihmisen kannalta myös huono. "Lehmä oppii nopeasti myös, että lypsimistä pääsee eroon potkimalla."

Lypsimiä potkiva hieho ei tiedä toimivansa väärin ennen kuin sitä neuvotaan. Potkimista robotilla voi yrittää vähentää painamalla lehmän kylkeä potkujen aikana vaikkapa harjan varrella. Kun kaikki neljä jalkaa ovat maassa, paine pitää nopeasti poistaa, jotta lehmä ymmärtäisi tekevänsä silloin oikein. "Pitää puhua samaa kieltä. Kun olet paikoillasi, pääset pois paineesta."

Lyhyelläkin koulutuksella voidaan saada pitkäkestoisia tuloksia. "Naudan muisti on hyvä. Ikä on ehkä sitä lyhyempi", Olbricht arvioi.

Hänen eläintenkouluttajaopintojensa harjoituslehmä muisti oppimansa tehtävän helposti vielä viiden vuoden tauon jälkeen.

Aina koulutus ei onnistu. "Mutta jos edes osaa toimenpiteistä voi sillä helpottaa, meidän pitää tehdä niin. Se on meidän vastuu."

Olbricht kouluttaa työnsä ohessa kymmeniä päiviä vuodessa. Häntä motivoi etenkin eläinsuojelullinen näkökulma. "Eläimen tunteminen parantaa sen kohtelua."

Eläintä on kohdeltava hyvin kaikissa tilanteissa, ja hoitajan tulisi muuttaa toimintaansa sen mukaan, miten eläin käyttäytyy. "Hermostuminen auttaa vain hermostujaa itseään. Se, että on kiire, tai eläimiä on paljon, ei oikeuta kohtelemaan huonosti."

Tiloilla hän näkee, että muutosta parempaan tapahtuu jatkuvasti. "Myös oma työtapani eläinlääkärinä on muuttunut paljon eläinkoulutusopintojen jälkeen", Olbricht sanoo.

Kouluttaja käy luennoilla läpi myös syitä eläimen käytökseen. Syy käytökseen voi olla terveydellinen, mutta myös tunteet ohjaavat eläintä vahvasti. "Ne tuntevat muun muassa iloa, pelkoa ja surua", Olbricht kertoo.

Jos eläin näyttää vahvasti pelkoa, sille tulisi antaa noin puoli tuntia aikaa rauhoittua ennen toimenpiteen jatkamista. Usein muutamasta minuutistakin on jo apua.

Tunteiden lisäksi eläimiä ohjaavat voimakkaasti aistit. Eläimet kokevat hajut ja magneettisuuden eri tavoin kuin ihmiset. Esimerkiksi stressaantuneiden nautojen virtsan haju saa lajitoverit varautuneiksi.

Usein hallinnan puute aiheuttaa eläimille stressiä. "Eläimet haluavat ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu. Me voimme vaikuttaa siihen, miten eläin kokee."

Stressi vaikuttaa suoraan myös tuotokseen. Kehon kortisolitason nousu laskee maidon tuotantoa ja pitoisuuksia. Hyvä käsittely taas parantaa maidon laatua.

Koulutus päättyi harjoituksiin Metsämäen tilan lypsykarjapihatossa. "Tosi mielekästä, jos pienillä asioilla saa työtä kehitettyä niin, että toimenpiteet ovat itselle helppoja ja lehmille pelottomia", Anu Hämäläinen Metsämäen tilalta totesi innostuneena.

Mukana oli tuottajien lisäksi eläintenhoitajaksi opiskelevia. Kiia Jääskeläinen harjoitti vasikoita seuraamaan kärpäslätkää hyvällä menestyksellä. "Tosi nopeasti ne keksivät tämän. Olen juuri lähdössä harjoitteluun, ja jos vain tilalle sopii, aion kokeilla tätä siellä. Hienoa, jos näin voisi välttää fyysisyyttä siirroissa."

Maidontuotannon asiantuntija Liisa Heinonen Pro Agria Etelä-Savosta arvioi, että päivä antoi tuottajille ja opiskelijoille useita hyviä käytäntöjä helpottaa arkea nautojen kanssa. "Eläinten sujuvaa käsittelyä on myös ensi kesän Farmari-näyttelyn ohjelmassa", hän vinkkaa.

Lue lisää