Maatalous

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna kahdella miljardilla – EU:n osuus 42 prosenttia

90 prosenttia tuista maksettiin viljelijätukina maatiloille.
Kimmo Haimi
Viljelijätuilla on myös tuotantoa ja tuotantotapoja ohjaava vaikutus. Nykyisellä EU-ohjelmakaudella ympäristökorvauksella on kannustettu viljelijöitä esimerksiksi pitämään pellot pitämäympärivuotisesti kasvipeitteisina.

Ruokavirasto julkisti tänään vuotuiset tiedot maatalouden ja maaseudun EU-tukien saajista. Yhteensä maataloutta ja maaseutua tuettiin viime vuonna 2 miljardilla eurolla, josta EU:n rahoitusosuus oli 42 prosenttia.

Tämä muodostaa kaksi kolmannesta Suomen EU:lta saamasta rahoituksesta, Ruokavirasto kertoo.

Tukisumma jakautuu maatiloille maksettaviin viljelijätukiin ja maaseudun kehittämisrahoitukseen, jonka saajina on maatilojen ohella erilaisia hanketoimijoita, yrityksiä, kuntia, järjestöjä. Lisäksi tukea maksetaan kaupan ja teollisuuden toimijoille, neuvontaorganisaatioille sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille.

Viljelijätukien osuus on näistä kahdesta merkittävin, sillä kahden miljardin euron kokonaissummasta 1,8 miljardia maksettiin viljelijätukina.

Viljelijätukia ovat muun muassa EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet kuten perus- ja viherryttämistuki sekä nuoren viljelijän tuki, EU:n osarahoitteiset tuet eli luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus sekä kansalliset tuet, jotka maksetaan kokonaan Suomen omasta budjetista.

"Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja se, että Suomesta ei ruoka lopu poikkeuksellisissakaan tilanteissa", Ruokaviraston tiedotteessa todetaan. "Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa."

Suomessa ruoan omavaraisuusaste on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 70 prosenttia.

Ruokaviraston tiedotteessa muistutetaan, että viljelijätukien ehdoilla ohjataan myös ruoantuotantoa yhteiskunnan toivomaan suuntaan. "Tuilla edistetään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä."

Ympäristökorvauksen piiriin kuuluu tiloista 85 prosenttia ja kotieläintiloista 55 prosenttia kuuluu eläinten hyvinvointikorvaukseen. Näiden ehdot edellyttävät tiloilta lainsäädäntöä tiukempia ympäristön ja eläinten hyvinvointia parantaviin toimia.

Maaseudun kehittämisrahoituksella on rakennettu esimerkiksi laajakaistayhteyksiä sellaisille alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Lisäksi rahoituksella on toteutettu erilaisia lähiliikuntapaikkoja ja luontoreitistöjä.

"Näistä palveluista hyötyvät paitsi paikalliset asukkaat myös ne, jotka mökkeilevät tai matkailevat maaseutukunnissa", Ruokaviraston tiedotteessa todetaan.

Lisäksi investoinnit luovat työpaikkoja ja piristävät aluetaloutta sekä kunta- että maakuntatasolla.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näiden kolmen maakunnan osuus oli yhteensä kolmannes koko rahoituksesta. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Maaseudun kehittämistuista rahoitetaan sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeja.

Viime vuonna kehittämistukirahoitusta maksettiin yhteensä noin 149 miljoonaa euroa. Siitä noin 70 prosenttia kohdistui maatalouden investointeihin ja loppuosa muiden maaseudun yritysten investointeihin. 60 prosenttia yritysrahoituksesta on kohdistunut harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle.

Yhdessä investointien omarahoitusosuuden kanssa kehittämistukirahoituksella toteutettiin viime vuonna noin 450 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä.

Viidesosa maaseudun kehittämisrahoituksesta myönnettiin elintarvikealan pk-yritysten investointeihin. "Suomalaisyritykset ovat investoineet EU:n maaseuturahaston tuella esimerkiksi uusimpaan teknologiaan tai laajentaneet tuotantoaan", Ruokavirasto kertoo tiedotteessaan.

Kehittämisrahastosta tukea saaneet yritykset ovat puolestaan investoinneillaan luoneet työpaikkoja myös ympärilleen, ilmenee maa- ja metsätalousministeriön tekemästä selvityksestä.

Lue lisää