Pitkän aikavälin sääennusteet ovat yhä tärkeämpiä maataloudelle – parantavat peltojen vesitalouden hallintaa - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Pitkän aikavälin sääennusteet ovat yhä tärkeämpiä maataloudelle – parantavat peltojen vesitalouden hallintaa

Muuttuviin sääoloihin varautumisesta on tultava osa normaalia toimintaa.
Maija Partanen
Sää yllättää edelleen niin autoilijan, maanviljelijän kuin meteorologinkin. Kuvassa nousemassa ukkosmyrsky pitkän kuivan hellejakson jälkeen. Kuvituskuva.

Kevättyöt ovat Lounais-Suomessa jo pian edessä monella viljelijällä, mikäli peltomaat kuivuvat ajo- ja kylvökuntoon.

Talvi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen ja keskilämpötilaennätys rikottiin monin paikoin. Suuressa osassa maata talven keskilämpötila oli 4,5–6,8 astetta tavanomaista korkeampi. Vain aivan Pohjois-Lapissa ero keskimääräiseen oli pienempi.

Aivan rannikon läheisyydessä etelässä ja lounaassa termistä talvea ei ollut lainkaan, eli lämpötila ei laskenut pysyvästi nollan alapuolelle.

Suurimmassa osassa maata talven aikana satoi keskimääräistä enemmän. Etelässä sateet tulivat pääosin vetenä, mikä kasvatti talven valuntoja pelloilta ja virtaamia vesistöissä.

Tulevan viljelykauden suhteen ennuste on tässä vaiheessa vielä hyvin epävarma.

”Maavesivarastot ovat nyt täynnä, mutta etelässä ei ole lunta. Jos kevät alkaa tavanomaista aikaisemmin, voi tilanne myös muuttua kevään aikana", toteaa hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

Pitkän ajan ennusteiden mukaan sää on tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät keskimääräiset tai sitä suuremmat.

"Kuivuuden riski vaikuttaakin tänä keväänä korkeintaan kohtuulliselta, mutta epävarmuudet ovat yhä suuria.”

Luotettavat sääennusteet ovat nykypäivänä keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta. Sääennusteet ovat myös kehittyneet viime vuosina.

”Tietokoneiden laskentateho on kasvanut huomattavasti ja uusia satelliittien ja säätutkien tuottamia havaintotietoja on jo niin paljon, ettei kaikkia voida vielä hyödyntää”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

”Nykyään viiden vuorokauden ennuste on varsin hyvä, kun kymmenen vuotta sitten kolmas ennustettava päivä oli jo haastava. Silti olemme kaukana täydellisestä – sää yllättää edelleen niin autoilijan, maanviljelijän kuin meteorologinkin.”

Viljelijöiden toiminta ei ole ainoastaan säästä riippuvaista vaan sään vaihtelu on merkittävin satovaihtelun aiheuttaja.

”Sato määräytyy pitkän ajanjakson sään muovaamana, eikä niin sanottua keskimääräistä kasvukautta ole ollut kuin kerran yli 30-vuotisen työurani aikana”, kuvailee tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Kymmenen vuorokauden sääennusteita on ollut kaikkien saatavilla jo muutamia vuosia. Ennusteita tehdään myös huomattavasti pitemmille jaksoille, useista viikoista jopa kuukausiin.

Mikä tällaisten ennusteiden arvo on tilanteessa, jossa jo muutamankin päivän ennusteessa on epävarmuutta?

Asiantuntijoiden mukaan pitkänajan ennusteiden tavoite on kuvailla tulevan sään luonnetta: onko se ajankohtaan nähden keskimääräisestä poikkeava. Keskimäärin-sanalla tarkoitetaan ilmastoa eli sään tyypillisiä ominaisuuksia tietyllä alueella tiettynä ajan hetkenä.

Pitkät ennusteet tuntuvat toimivan niinkin hyvin, että niitä kannattaa Mäkelän mukaan käyttää.

"Lämpötilaa on paljon helpompi ennustaa kuin sadetta tai tuulta. Maa- ja puutarha-alalle ennakkoarvio pakkasjakson todennäköisyydestä ja kestosta on myös kullanarvoinen tieto."

Pitkät sääennusteet kiinnostavat laajasti kautta Euroopan. Toiveena on kehittää räätälöityjä tuotteita, joissa esimerkiksi celsiusasteiden sijaan yksikkönä olisikin vaikutusta suoraan kuvaava suure, kuten euro, kilowattitunti tai vaikkapa kiloa per hehtaari.

Sääriski- ja varautumisnäkökulmat korostuvat.

”Viime kädessä haluamme tietää, miten säässä ilmenevä poikkeama vaikuttaa omaan elämäämme”, Mäkelä tiivistää.

Suomessa on perinteisesti totuttu varautumaan tulviin. Tosi asiassa kuivuus on kuitenkin maataloudessa toistuvampi haitta kuin liiallinen sadanta, Peltonen-Sainio huomauttaa.

"Liialliseen sadantaan on mahdollista varautua toimivalla pellon kuivatuksella sekä käyttämällä aikaisia lajikkeita. Varsinais-Suomi on kuivuusriskeille altteinta aluetta ja siellä kuivuus nakertaa esimerkiksi ohran sadosta keskimäärin 20 prosenttia.”

Viime vuoden huhtikuussa Vakka-Suomessa järjestettiin kuivuusharjoitus, jossa kartoitettiin eri sektorien valmiutta varautua pitkittyviin kuivuusjaksoihin.

Tapahtuma tuotti käsityksen siitä, mitä tietoa ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta pitkittyvästä kuivuudesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa maanviljelylle ja vesihuollolle.

MARJA SEPPALA
Kuivuus on maataloudelle isompi uhka kuin märkyys.

Varsinais-Suomen ely-keskus on käynnistänyt yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa viljelijää varautumaan säänvaihteluun ja tuleviin ääri-ilmiöihin jo hyvissä ajoin.

LOSSI-hankkessa (Lounais-suomi sopeutuu muuttuvassa ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen) tuotetaan kuivuusennusteita ja kehitetään indikaattoreita haitallisen kuivuuden ennakoimiseksi.

Lisäksi ennakoidaan kastelun sekä muiden varautumiskeinojen tarvetta tulevaisuudessa. Selvitystyössä otetaan huomioon myös kasvukauden pitenemisen maataloudelle tuomat mahdollisuudet.

Hankkeessa laaditaan kuuden viikon ja kolmen kuukauden ennusteita vallitsevasta säästä ja vesimäärästä. Ennusteita ja kuivuuden indikaattoreita pilotoidaan alkavan kasvukauden aikana.

"LOSSI-hankkeessa tärkeää on kontakti viljelijöihin ja vesihuollon edustajiin. Siksi toiveenamme on, että mahdollisimman moni kävisi aktiivisesti tutustumassa hankkeessa tuotettaviin aineistoihin ja antaisi niistä palautetta, jotta saisimme kehitettyä ne mahdollisimman hyvin tarvetta vastaaviksi", kannustaa projektikoordinaattori Pekka Parkkila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Yksi hankkeen päätavoitteista on tuottaa kuivuusriskien hallintasuunnitelma Sirppujoen valuma-alueelle. Suunnitelmassa muodostetaan kokonaiskuva alueen vedenkäytöstä ja suunnitelma siitä, miten vesiresursseja tulisi tehokkaimmin käyttää eri sektoreilla niin, että vesi riittää.

LOSSI-hanke järjestää tämän viikon perjantaina 3.4. erityisesti viljelijöille suunnatun etäseminaarin kuivuusaineistojen pilotoinnista. Seminaarista ja siihen osallistumisestalisätietoa hankkeen nettisivuilta: www.ymparisto.fi/fi-FI/LOSSI

Stiina Hovi
Ilmatieteen laitoksen viime viikolla laatima ennuste tällä viikolle ja neljälle seuraavalle viikolle lämpösummakertymän ja kasvukauden etenemisen suhteen.

Lue lisää

Lapin tulvahuippu vieläkin tuloillaan, mutta vedet jo nyt ennätyskorkealla

Kittilä evakuoi, Rovaniemi suojaa - Lapin vesien pinnat jo vahinkorajoilla

Kittilän tulvaevakuointi on käynnissä – alueen suojaus alkaa iltapäivällä

Vesi nousee Lapissa nopeasti – vahingot hyvin todennäköisiä