Maatalous

Voidaanko lehmä ja vasikka pitää alkuviikot yhdessä robottilypsynavetassa? Ruotsalaistutkimuksen ensimmäiset kokemukset ovat hyviä

Asia kiinnostaa sekä tuottajia että kuluttajia, mutta tutkimustietoa on toistaiseksi vähän.
Johannes Tervo
Onnistuuko lehmän ja vasikan yhteiselo robottilypsyssä?

Ruotsin maatalousyliopistossa tutkitaan, miten vasikat voisivat viettää ensimmäiset viikkonsa emän kanssa robottilypsypihatossa.

Tutkimus alkoi viime syksynä ja kestää ainakin kolme vuotta.

Ensimmäiset kokemukset ovat hyviä: maitoa riittää sekä vasikoille että robottiin, eläinliikenne toimii ja vasikat kasvavat tavallista vauhdikkaammin.

Vasikoiden vierihoito kiinnostaa sekä tuottajia että kuluttajia, mutta siitä on olemassa vähän tutkimustuloksia, yliopiston tiedotteessa kerrotaan. Tätä aukkoa halutaan nyt paikata.

Joidenkin aiempien tutkimustulosten perustella on arvioitu, että vasikoitaan imettävät lehmät pidättäisivät maitoaan lypsyssä. Niistä saatava maitomäärä laskisi siis enemmän kuin mitä vasikka kuluttaa.

Ruotsalaistutkijoiden mukaan näin ei tarvitse olla, ja avainasemassa on robottilypsy.

Vasikka suosii yleensä etuvetimiä, jolloin lehmän etuneljännekset saattavat robotille mennessä olla tyhjät mutta takaneljännekset täynnä. Robotti lypsää joka neljänneksen yksilöllisesti.

Tällä hetkellä vasikoita on tutkimuksessa 22. Osa emä-vasikka-pareista on sisällä, osa ulkona.

Vasikoilla ja niiden emillä on yhteinen "kontaktialue", jossa ne voivat viettää aikaa yhdessä ja jossa imetys hoituu.

Emät pääsevät myös omalle, vasikattomalle lepoalueelleen porteista, jotka päästävät läpi vain lehmät.

Kun lehmä palaa kontaktialueelle, portti joko päästää sen suoraan läpi tai ohjaa ensin robotille.

Myös vasikoilla on oma alue, johon lehmät eivät pääse.

Eläinliikenne toimii tutkijoiden mukaan hyvin. Tosin sen takaajana on henkilökuntaa, jolla on aikaa ohjailla eläimiä. Emiä opastettiin kulkemaan tärkeitä reittejä jo viikkoja ennen poikimista.

Poikimisen jälkeen lehmät pääsevät vasikoiden luo koska vain. Kun vasikat ovat noin 8-viikkoisia, kontaktiaika rajoitetaan puoleen päivään. Silloin imetys ei enää ole mahdollista.

Neljän kuukauden iässä vasikat muuttavat pois yhteisistä tiloista.

Lehmien välillä on suuria eroja maitomäärässä ja lypsyrobotilla käymisen tiheydessä. Keskimäärin imettävät lehmät antavat robottiin puolet siitä määrästä mitä ei-imettävät.

Vapaasti imevät vasikat kasvavat hyvin, keskimäärin 1,3 kiloa päivässä, kun vertailuryhmän kasvu on 0,9 kiloa päivässä.

Tutkimuksessa selvitetään maitomäärien lisäksi muun muassa eläinten terveyttä, hedelmällisyyttä ja käyttäytymistä.

Nyt mukana olevien lehmävasikoiden taivalta seurataan ainakin niiden ensimmäiseen lypsykauteen saakka, jotta saadaan tietoa imetyksen pitkäaikaisvaikutuksista.

Mukana laskelmissa ovat myös menetelmän vaikutukset tilan talouteen sekä kasvihuonekaasupäästöihin.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkimus

Lue lisää

Maidontuottaja: Valio unohti tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden

Valio unohti vastuullisuuden ja tasapuolisuuden

Tuhannet fanit seuraavat Keisalan lehmien elämää somessa – Anna Länsisalmi-Keisala kertoo maitotilan elämästä selkeästi kanavallaan: "Kaikki huomaa, miten hyvin meillä hoidetaan eläimiä”

Suomalaisyritys vie osaamista Japanin maitotiloille: Kolminkertainen tehokkuus keskivertoon verrattuna, kehuu paikallisen tilan johtaja