Maatalous

"Ruokaketju hanskasi koronatilanteen varsin hyvin – meillä on sitkeyttä selvitä hankalistakin tilanteista"

Kotikokkausinto ehkä hiipuu, kun palataan normaaliin, mutta ruuan ostaminen verkkokaupasta jää monen uudeksi käytännöksi, Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi uskoo.
Kari Salonen
Jyrki Niemi uskoo, että koronakriisin siivittämä ruuan verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen suosio säilyy vahvana jatkossakin.

Suomen ruokaketju selvisi koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta varsin hyvin, Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa.

"Meillä on resilienssiä eli kykyä ja sitkeyttä selvitä hankalistakin tilanteista", hän kuvaa.

Niemi esitteli tänään Luken tuoretta maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsausta verkkoseminaarissa.

Ruokahuoltomme ei ole koronapandemian seurauksena uhattuna, vaikka tilanne koetteleekin elintarvikeketjun toimivuutta, katsauksessa todetaan.

Maitoa, lihaa ja viljaa tuotetaan Suomessa tällä hetkellä lähes kulutusta vastaavasti. Jalostus ja kuljetukset ovat toimineet.

Toisenlaisia esimerkkejä korona-aikaan sopeutumisesta löytyy vaikkapa USA:sta, tutkija Olli Niskanen mainitsi. Siellä esimerkiksi maitoa jalostava teollisuus joutui vaikeuksiin, joiden seurauksena maidon tuottajahinta oli toukokuussa peräti 30 prosenttia alempi kuin helmikuussa.

"Suomessa maidontuotanto ja maidon vastaanotto tiloilta meijereihin on jatkunut kuluvan vuoden alussa normaalisti. Myös kotimainen maitotuotteiden kysyntä on pysynyt yleisesti ottaen vakaana nestemaitojen kulutuksen trendin mukaista vähennystä lukuun ottamatta", Niskanen toteaa.

Loppuvuodesta 2019 maidon keskimääräinen tuottajahinta puhkaisi 40 sentin rajan, ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen. Tuottajahintaa vahvistivat maitotuotteiden tuonnin vakiintuminen ja viennin arvon vahvistuminen. Erityisesti vienti Kiinaan on kasvanut.

"Koronaviruksen aiheuttama markkinoiden epävarmuus heikentää kuitenkin hintojen nousuodotuksia. Maidon globaalikysyntä jää pandemian takia tuotantoa alhaisemmaksi ja voi johtaa melko suureen varastojen kumuloitumiseen. Suomessa vaikutukset jäänevät kuitenkin maltillisiksi", Niskanen arvioi.

Niemen mukaan suuria ongelmia Suomen ruokahuollolle voisi syntyä siinä vaiheessa, jos koronakriisi kestäisi yli vuoden eli seuraavalle kasvukaudelle.

"Suurta epävarmuutta ruokasektorille aiheuttaisi myös se, jos iso joukko maatalousyrittäjiä ja elintarvikeketjun työntekijöitä sairastuisi vakavasti koronavirukseen yhtä aikaa, ja esimerkiksi ruuan logistiikkaketju katkeaisi."

Maataloutemme on myös erittäin riippuvainen tuontienergiasta.

Kun koronakriisi alkoi, ruuan kulutuksessa tapahtui iso muutos.

Ruokakaupoissa hamstrattiin etenkin hyvin säilyviä elintarvikkeita ja ruuanvalmistus siirtyi suurkeittiöistä koteihin.

Kun ravintola-, koulu- ja työpaikkaruokailu loppuivat, esimerkiksi lihan kulutuksessa kotimaassa tuotetun suhteellinen osuus kasvoi.

Moni on veikannut, että koronakriisi muuttaa kulutustottumuksia pysyvästi. Niemi on epäilevämpi – kotikokkauksen tai kotimaisuuden suosio tuskin jatkuu yhtä vahvana, kun palataan normaalioloihin.

Mutta ruuan verkkokauppa ja kotiinkuljetus jäävät lähtötasoa suositummiksi, Niemi uskoo.

Lue lisää

Lammastilallinen Yläneeltä ihmettelee, miksi Helsingin joulutorit on suljettu mutta ostoskeskuksissa tungeksitaan Black Fridayn tunnelmissa – "Vaikuttaako taustalla amerikkalainen ajatusmalli, money talks?"

Pääkaupunkiseudulle järeitä rajoituksia kolmeksi viikoksi – harrastustoiminta sisätiloissa keskeytetään, yli 10 hengen yleisötilaisuudet kielletään

THL: Suomessa raportoitu yli 600 koronavirustartuntaa

Naapurimaakuntien matkustussuositukset eivät näytä toistaiseksi vaikuttaneen Uudenmaan liikenteeseen