Maatalous

Kevään kylvöalat: Kaura-ala kasvoi 10 prosenttia viime vuodesta, hernettä ennätyspaljon, öljykasveja vähiten 43 vuoteen

Kumina-ala pienenee viime vuodesta 15 prosenttia.
Pekka Fali
Niin sanottu kaurabuumi näkyy nyt viljelyalan kasvuna.

Viljelijät ovat kylväneet tänä keväänä kauraa ja hernettä markkinoiden odotusten mukaisesti viime vuotta enemmän.

Kaura-ala kasvaa 10 prosenttia vuodesta 2019. Kauran kylvöala on noin 347 000 hehtaaria ja lähenee rehuohra-alaa, joka on noin 380 000 hehtaaria.

Tiedot selviävät Luonnonvarakeskus Luken tilastosta ja pohjautuvat tukihaussa viljelijöiden antamiin tietoihin.

"Herneala ylittänee 25 000 hehtaaria tänä vuonna, mikä on yli satavuotisen tilastohistorian suurin ala. Sen sijaan rypsin ja rapsin alamäki jatkuu, niiden ala on pienin sitten vuoden 1977", toteaa Luken yliaktuaari Anneli Partala.

Vilja-ala, 1,1, miljoonaa hehtaaria, on lähes puolet Suomen käytössä olevasta maatalousmaasta, joka on 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Ohra on edelleen eniten viljelty vilja, koska se on tärkeä rehukasvi maatiloilla. Kauran osuus vilja-alasta on kolmannes ja vehnän osuus viidennes.

Ruista on vain pari prosenttia vilja-alasta tänä vuonna, koska sen kylvöala puolittui viime vuodesta.

Viime vuonna rukiista korjattiin suurin sato vuoden 1990 jälkeen. Tänä vuonna ruisala on vajaa 20 000 hehtaaria. Ala ei normisatotasolla tyydytä kotimaista ruistarvetta, joka on noin sata miljoonan kiloa vuodessa. Tulevana syksynä puitava sato on vielä arvoitus.

Viime syksyn runsaasta, noin 180 miljoonan kilon ruissadosta, tavallista enemmän on vielä varastoissa. Se korvaa mahdollista tulevan ruissadon niukkuutta.

Rypsiä ja rapsia kylvettiin yhteensä 30 000 hehtaaria. Kesän kullankeltaista loistoa on pelloilla vähiten 43 vuoteen.

Sen sijaan hernepeltoja on Suomessa eniten yli satavuotisen tilastointihistorian aikana, Luke kertoo.

Kumina-ala, 20 000 hehtaaria, pienenee viime vuodesta 15 prosenttia.

Rehunurmen ala, noin 780 000 hehtaaria, on noin kolmasosa käytössä olevasta maatalousmaasta. Ala on hiukan viime vuotta pienempi.

Kesantojen ja luonnonhoitopeltojen ala pienenee vajaan kymmenesosan ja niiden osuus käytössä olevasta maatalousmaasta on alle viidennes.

Klo 12:01 korjattu, että öljykasvien pinta-ala pienin 43 vuoteen, ei 53 vuoteen.

Lue lisää

Viljelijät aikovat kyselyn mukaan vähentää rehuohran ja -kauran alaa, kasvua mallasohralle ja elintarvikekauralle sekä syysöljykasveille

Koronan tuomat työvoimahuolet eivät kutistaneet puutarhakasvien viljelyaloja

Kesannointi ei enää kiinnosta – viljeltyä peltoa toiseksi eniten EU-aikana

Erikoiskasvit saivat väistyä viljan ja nurmen tieltä