Maatalous

Rypsinviljely on tekniikkalaji – isokyröläinen viljelijä menestyy huolellisen kylvön ja mehiläisten avulla

Hyvinkin erilaiset tilat voivat tehdä hunajaista yhteistyötä.
Johannes Tervo
Alkukesän kuivuus jätti rypsin viimevuotista lyhyemmäksi. Kuunvaihteen sateet pelastivat kuitenkin sadon.

Maatalousyhtymä Kiltilän lohkoilla Isossakyrössä rypsi kukkii kohta kolmatta viikkoa. "Sanonnan mukaan jokainen viikko kukintaa lisää satoa tonnin", Janne Kiltilä myhäilee.

Kiltilän tilalla viljellään rypsiä tänä vuonna kahdella kolmen hehtaarin lohkolla. Alkukesän kuivuus kuritti kasvustoa, mutta hyvin ajoittuneet sateet pelastivat tilanteen.

"Aivan viimevuoden kolmen tonnin hehtaarisatoihin tuskin päästään, mutta kohtalaisesti saadaan satoa silti", Kiltilä kertoo. Viljelijän mukaan rypsiä tulisi saada noin kaksi tonnia hehtaarilta jotta viljely olisi taloudellisesti vielä kannattavaa.

Kiltilä mukaan haastavassa ja tuholaisherkässä rypsinviljelyssä voi onnistua. Isokyröläisen lohkoilla on edellisenä ja kuluvana kesänä ollut kirppoja ja rapsikuoriaisia, mutta satoa on silti saatu.

"Tärkeintä on tasainen taimettuminen, johon päästään oikealla viljelytekniikalla. Vahva kasvusto kestää tuholaisia paremmin. Toki vaikeille sääolosuhteille ja resistenteille tuholaisille ei oikein voi mitään", Kiltilä sanoo.

Rypsin kanssa viljelykierron tulisi olla riittävän pitkä. Rypsin jälkeen lohkolla tulisi viljellä neljä vuotta muita kasveja ennen uutta rypsiä. Näin vältetään kasvitautien, kuten pahkahomeen ja möhöjuuren pesiytyminen lohkolle.

Kiltilä kyntää tulevan satokauden rypsilohkot edellisenä syksynä. Keväällä lohkot pintaäestetään ja rypsi kylvetään vajaan kahden senttimetrin syvyyteen äestetyn maakerroksen pohjalle.

Kiltilä kylvää hehtaarille kuusi kiloa siementä. Reilu siemenmäärä antaa pelivaraa tuholaisia varten. Lohko jyrätään heti kylvön jälkeen.

"Tasaisen taimettumisen varmistamiseksi rypsilohkot tulee lannoittaa heti alussa riittävästi, eikä lannoitteita tule säästellä myöhemminkään", Kiltilä selostaa.

Kylvön jälkeen tuhohyönteisiä tarkkaillaan tilalla aktiivisesti, jotta ruiskutukset saataisiin suoritettua ajoissa ja tuhoilta vältyttäisiin. Ryuiskutuksen ajoituksessa Kiltilä painottaa yöaikaa, jottei torjunta-aine tapa pölyttäjiä.

"Ristipölytteiselle rypsille hyvä sato vaatii onnistuneen pölytyksen. Teemme paikallisten mehiläistarhurien kanssa kaikkia hyödyttävää yhteistyötä, kun he tuovat mehiläispesänsä lohkojeni viereen. He saavat laadukasta hunajaa ja itse saan korjata hyvän rypsisadon", Kiltilä hymyilee.

Lue lisää

"Jälkiversontaa ei ole koskaan ollut näin paljon" – Tapio Vanhalan ohrapellossa jälkiversot ovat venähtäneet 30 senttiä pidemmiksi kuin vanha kasvusto

Kun rypsin siemenestä puristuu pehmeä öljy, jäljelle jäävää puristetta menisi kaupaksi enemmänkin – korvaisi rehuna tuontisoijaa

Puimurit lähtivät pelloille, sadon määrä ja laatu vaihtelevat

Loimaan pelloilla kirjavaa kasvustoa – heinäkuun sade sai alkukesän juroneen kevätviljan pensomaan ja antoi rikkakasveille virtaa