Maatalous

Maataloustuotannon odotetaan kasvavan lähivuosina, aiheuttaa hintoihin laskupainetta

Tuotannon lisääntymisestä huolimatta koronakriisin pelätään heikentävän ruokaturvaa.
Tuulikki Viilo
Raportissa korostetaan uusien tehokkaampien ja ekologisempien teknologioiden ja tuotantomenetelmien merkitystä, kun maatalouden hiilijalanjälkeä pyritään kaventamaan ja kansainvälinen ruokaturva takaamaan.

Koronapandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset keskeyttävät lyhyellä aikavälillä maailman maatalousmarkkinoiden positiivisen kehityksen, kuten ruokaturvan parantumisen ja kaupan esteiden purun.

Tämä selviää talousjärjestö OECD:n ja YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n viime torstaina julkaisemasta OECD–FAO Agricultural Outlook 20202029 raportista.

Raportin perusteella maataloustuotteiden tarjonnan kasvu on seuraavien kymmenen vuoden ajan kysynnän kasvua nopeampaa. Tämä tarkoittaa laskupainetta maataloustuotteiden hintoihin. Yksittäisten tuotteiden markkinahinnat voivat silti poiketa yleisestä trendistä huomattavasti.

Tärkein kysyntää lisäävä tekijä on maailman kasvava väestö. Osaltaan tämä aiheuttaa kohtaanto-ongelmia. Väestön ennakoidaan kasvavan voimakkaimmin köyhillä alueilla, joilla maksukyky on heikoin

Tuotannon kasvusta 85 prosenttia tulee tehokkaammasta sadontuotannosta, johon vaikuttavat esimerkiksi satoisemmat lajikkeet ja uudet teknologiat. 10 prosenttia kasvusta johtuu useampien satojen kasvattamisesta samalla lohkolla yhdellä satokaudella. Viisi prosenttia maataloustuotannon kasvusta tulee uuden viljelysmaan raivaamisesta.

Raportin mukaan eläinperäisten tuotteiden osuus ihmisten ruokavaliossa kasvaa. Erityisesti kasvua odotetaan kehittyvien maiden kasvavan keskiluokan keskuudessa.

Korkean tulotason maissa eläinperäisten tuotteiden kulutuksen odotetaan kääntyvän laskuun erilaisten kansanterveydellisten ja ympäristöongelmien vuoksi. Kehitys kasvattanee kasviproteiinin markkinaosuutta.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen oletetaan nykyisillä toimilla kasvavan vuosittain puoli prosenttia. 80 prosenttia päästöistä syntyy karjataloudesta.

Raportti korostaa avoimien kansainvälisten maatalousmarkkinoiden tärkeyttä ruokaturvan ja viljelijöiden tulonmuodostuksen kannalta.

Lue lisää

Viljelijät ovat ruokasankareita, mutta samalla taloudellisesti ruokaketjun heikoin lenkki, toteaa MTK:n Marttila

Viime viikolla julkistettu Nobel-palkinto palautti näkökulman rauhanteon ytimeen: Ilman ruokaa ja elinmahdollisuuksia konflikteja ei torjuta

OECD: Terveysrajoitteet yleisin työllistymistä estävä syy Suomessa – "Työtä jatkettava erityisesti mielenterveyden osalta"

Jokainen suomalainen heittää vuosittain noin 50 tuhtia ateriaa roskiin