Loppukesän ja syksyn puintikausi käynnistyi viime viikolla tavanomaiseen tapaan nurminadan siemenlohkojen puinnilla.
Loimaalainen Teemu Perho sai omat nurminatalohkonsa korjattua maanantaina iltapäivästä. Taivaalla nousi kolmen maissa jo uhkaavan näköisiä pilviä, mutta viimeinen seitsemäntoista hehtaarin lohko saatiin korjattua poudan aikana.
Perho luonnehtii tämän vuoden satoa kaksijakoiseksi. Osalla lohkoista korjattiin erinomainen sato, osalla siementä ei kertynyt häävisti.
"Ensikertaiset kasvustot olivat todella huonoja. Saatan jopa liioitella, jos sanon sadon olleen niiltä 300 kiloa."
Perho kertoo suojaviljan alle viime vuonna kylvetyn heinän olleen heikkoa jo syksyllä ja se vaati täydennyskylvöä keväällä. "Kasvusto oli sen vuoksi aika kirjavaa."
Sen sijaan kolmannen vuoden kasvustoissa sato oli Perhon mukaan todella hyvä: 600–700 kiloa hehtaarilta.
"Keskisato on siinä viidensadan kilon tuntumassa."
Toisen vuoden kasvustoja Perholla ei tänä vuonna ole. Yhteensä nurminataa on kuutisenkymmentä hehtaaria.
Perho tekee siementuotannossa läheistä yhteistyötä kahden sukulaisensa, Pauli ja Heikki Perhon kanssa. He omistavat yhdessä karholleniittokoneen, jolla siemennurmet niitetään ennen puintia. Kasvuston annetaan kuivua karholla muutama päivä ennen puintia.
Maanantaina puidut lohkot ehtivät olla niitettynä runsaan viikon. Perjantaina Loimaalla satoi runsaasti joten lauantain ja sunnuntain pouta tarvittiin vielä karhon kuivumiseen.
Varsinainen puinti karholta hoituu Perhon mukaan huomattavasti nopeammin kuin pystystä. Säästöä taas syntyy kuivauskustannuksista, sillä karholta puitava siemen on kuivempaa ja tasalaatuisempaa kuin pystystä puitu.
Nurmikasveilla on Teemu Perhon tilan viljelykierrossa erittäin suuri rooli, sillä nurminadan lisäksi hänellä on noin 60 hehtaaria timoteitä ja 10 hehtaaria puna-apilaa.
"Minulla on tapana sanoa, että meillä vilja on nurmien välikasvi."
Kolmen nurmivuoden jälkeen pellot kynnetään ja kylvetään syysviljalle. Syysviljan jälkeen on vuorossa kevätvilja, jonka alle kylvetään useimmiten uusi nurmikasvusto.
Nurmivuosien runsaus näkyy myös peltojen kasvukunnossa, Perho toteaa tyytyväisenä.
