Viljojen runsas jälkiversonta venyttää puintikautta – Satonäkymät ovat poikkeuksellisen vaihtelevia - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Viljojen runsas jälkiversonta venyttää puintikautta – Satonäkymät ovat poikkeuksellisen vaihtelevia

Jälkiversonta tulee hankaloittamaan puinteja.
Carolina Husu
Heinäkuun runsaat sateet aiheuttivat runsaasti viljojen jälkiversontaa ja lisäsivät tautipainetta.

Kuivan alkukesän ja sitä seuranneiden sateiden jälkeen viljojen jälkiversonta on nyt ongelmana monin paikoin.

Jälkiversonta on laajamittainen ongelma ja koskee käytännössä kaikkia puitavia kasveja, kertoo ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija Jarmo Pirhonen Varsinais-Suomesta.

Kirjavia kasvustoja esiintyy erityisesti kevätviljoilla, ei juuri syysviljoilla.

Valkuaiskasveilla on muodostunut ”jälkikukintaa”. Kun palkoja on jo muodostunut, on kasvi alkanut vielä muodostaa uusia kukintoja, Pirhonen kertoo.

"Öljykasveilla on tätä samaa ilmiötä, jonka pääasiallisin aiheuttaja ei kuitenkaan ole vallinnut säätila, vaan tuhohyönteiset."

"Satonäkymät ovat poikkeuksellisen vaihtelevia. Harvassa ovat ne tilat, joiden kaikki lohkot olisivat tuottamassa normaalisadon", Pirhonen arvioi.

Samankaltaisesta tilanteesta kertoo Pohjois-Satakunnasta ProAgrian asiantuntija Elisa Kivioja.

"Jälkiversontaa näkyy kevätviljoilla todella paljon. Uudet vihreät versot ovat peittäneet ensimmäisenä itäneet alleen."

"Lohkoilla näkyy suuria vaihteluita, maalaji vaikuttaa varmasti paljon. Eloperäiset maat ovat pärjänneet ehkä paremmin", Kivioja arvioi.

Uudellamaalla jälkiversontaa on hieman tavallista enemmän, arvioi ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija Kalle Laine.

Puinteja jälkiversonta tulee hankaloittamaan.

"Oikean puintiajankohdan määrittäminen tulee haasteelliseksi", sanoo Pirhonen.

Vaarana on, että kirjavien kasvustojen kuivauseriä jää liian kosteaksi, josta seuraa ongelmia viljaa myytäessä. Sakoluvussa voi myös tulla yllätyksiä, jos vihreitä jyviä on runsaasti.

"Kannattaa miettiä ajoitusta muun muassa käyttötarkoituksen mukaan. Jos puintien pitkittäminen ei pilaa sadon laatua, niin sitten ei kannata kiirehtiä, sillä vihreät jyvät voivat olla ostajien näkökulmasta suuria laadunalentajia", pohtii Laine.

Taidokkaalla puimurin ja kuivurin käytöllä voidaan vähentää vihreiden jyvien määrää sadossa.

Jos säät pysyvät lämpimänä, nyt vihreät jyvät voisivat tuleentua syys–lokakuun vaihteessa, arvioi Kivioja. Epävarmuus on kuitenkin suuri.

Jos vilja käytetään rehuksi tuoresäilömällä, ei vihreydestä ole suurta haittaa.

Puintikaudesta tulee todennäköisesti pitkä, sillä jo kylvökausi oli pitkä, arvioi Avena Nordic Grainin toimitusjohtaja Tero Heikkinen.

Syysviljojen puinnit ovat nyt alkamassa normaaliin tapaan, Heikkinen sanoo. Kevätviljoilla kasvustojen kirjavuus pitkittänee puinteja ja voi vaikuttaa sadon laatuun.

Öljykasveilla sivuversot voivat olla hyvä ja satoa lisäävä asia, mutta paljon riippuu loppukesän säästä, Heikkinen pohtii.

Lue lisää

Puhtaalla ruualla on oma hintansa

Raisio patistaa puimaan kaurat heti kun mahdollista - "vihreät jyvät ovat hometoksiineja pienempi riski"

ProAgrian katsaus: Syysviljat ja kumina puitu, kevätviljat kirjavia ja satovaihtelut ovat suuret

Huhut glyfosaatin kielletystä käytöstä heräsivät – pakkotuleennuttaminen pilaisi suomalaisen ruuan maineen