Sähköaita pidättelee hunajan makuun päässeitä karhuja harvoin – vahinkoperusteisia poikkeuslupia myönnetään vähän - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Sähköaita pidättelee hunajan makuun päässeitä karhuja harvoin – vahinkoperusteisia poikkeuslupia myönnetään vähän

Kasvava karhukanta aiheuttaa eniten vahinkoja poronhoitoalueella. Karhuvahingoista osansa saavat myös mehiläistarhat ja lampurit.
Lari Lievonen
Kannanhoidollisia karhunkaatolupia on tulevana metsästyskautena käytössä vajaa kolmesataa.

Merkittävää taloudellista vahinkoa aiheuttavien suurpetojen kaatoon voidaan myöntää vahinkoperusteinen poikkeuslupa myös metsästyskauden ulkopuolella. Käytännössä poikkeuslupia kuitenkin haetaan - ja myönnetään hyvin harvoin poronhoitoalueen ulkopuolelle.

Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää vain kun eläin aiheuttaa toistuvaa taloudellisesti merkittävää vahinkoa.

"Ennen poikkeuslupaa vahinkojen ehkäisemiseksi on ensin etsittävä - ja kokeiltava kaikkia muita mahdollisia toimenpiteitä", Riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo.

Karjaa, mehiläispesiä tai omaisuutta suojattaessa keinovalikoimaan voi Luoman mukaan kuulua esimerkiksi eläimen koirilla karkottaminen ja sähköistetyn petoaidan pystyttäminen.

Valtio tukee petoaidan materiaalihankintoja. Myös suurpetojen aiheuttamat omaisuusvahingot korvataan. Aidan pystytys ja huoltotöistä koituvista kustannuksista vastaa ammatinharjoittaja.

"Toimista huolimatta saattaa kuitenkin olla yksittäisiä karhuja, joiden aiheuttamia vahinkoja ei saada kuriin. Tällöin riistakeskus voi myöntää hakemuksesta vahinkoperusteisen poikkeusluvan karhun tappamiseen tapauskohtaisen harkinnan pohjalta", Luoma sanoo.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukisen mukaan petoaidat pitävät mehiläispesiltä poissa lähinnä ne karhut, jotka eivät vielä ole hunajaa maistaneet.

"Päästyään herkun makuun karhu yleensä pyrkii jollain ilveellä aidan läpi", Luukinen sanoo.

"Älykkäänä eläimenä karhu kaivaa maan tolpan juuresta kaataen aidan, tai kaataa puun aidan päälle rikkoen sen. Jos aidan sähköistys hiukankaan hiipuu, tulee karhu siitä läpi."

Hunajan maistelleista karhuista ei hänen mukaansa yleensä päästä karkottamallakaan, vaan karhu palaa aikanaan takaisin.

Luukinen toivoo kannanhoidollisen karhunmetsästyksen painottuvan entistä paremmin alueille, joilla karhuvahinkoja syntyy. Myös häirikköyksilöt tulisi hänen mukaansa ampua nykyistä nopeammin, vaikka kohdennettu metsästys vaikeaa onkin.

Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norbergin mukaan karhuille myönnetään vuosittain yksittäisiä vahinkoperusteisia poikkeuslupia.

"Aina lupia ei saada käytettyä, jos karhun pyytäminen ei syystä tai toisesta onnistu", Norberg sanoo.

"Tilastojen mukaan vahinkoperusteisen poikkeusluvan nojalla on vuosittain ammuttu nollasta yhdeksään karhua."

Valtaosa luvista on myönnetty ja käytetty keväisin poronhoitoalueella porovahinkojen ehkäisemiseksi.

Mehiläis- ja lammasvahinkojen vuoksi vahinkoperusteisia poikkeuslupia myönnetään vuosittain vain muutamia.

"Vahinkoperusteisesti pyydettyjen karhujen määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta Suomen karhukantaan, joka yleisesti voi hyvin", Norberg kertoo.

Juttua muokattu 20.23: Korjattu Hannu Luukisesta puhuttiin jutussa virheellisesti Luukkisena.

Lue lisää:

Hunajan makuun päässyt karhu ryöstelee mehiläispesiä Längelmäellä – katso video

Lue lisää

Lapin Kansa: Kolme poronvasaa löytyi kuolleena Kittilässä – tappaja oli todennäköisesti susi

Ilkka: Sutta yritetty karkottaa neljästi – riistakeskus myönsi vihdoin poikkeusluvan

Katso video: Kolmimetrinen maissikasvusto korjataan karjan rehuksi järeillä koneilla

Ruotsalaiset sianlihantuottajat katsovat toiveikkaina itään – Filippiinit antoi vihdoin tuontiluvan