Lukijalta: Tämä oli konekanta 120 hehtaarin luomutilalla – suuriakin pinta-aloja voi viljellä kevyillä koneilla - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Lukijalta: Tämä oli konekanta 120 hehtaarin luomutilalla – suuriakin pinta-aloja voi viljellä kevyillä koneilla

Peltojen tiivistyminen on vakava ongelma, johon Seppo Lohtaja pyrkii auttamaan vinkkejä.
Johannes Tervo
Peltojen tiivistymistä voidaan välttää viljelykierrolla.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli 27.7 valaiseva artikkeli peltojen tiivistymisongelmista.

Hyvänä täydennyksenä oli artikkeli kerääjäkasveista 31.7. Hyvä että tähän ongelmaan nyt vihdoin ollaan heräämässä. Nobelistimme A.I. Virtanen varoitti asiasta jo 70 vuotta sitten.

Karjatalous-lehdessä 22/1951 oli prof. A. I. Virtasen haastattelu:

”Mikä käsitys professorilla on siirtymisestä maassamme karjattomaan maatalouteen?” “Maan kasvuvoiman huononeminen on kaikkein pelottavin seikka, joka koskee koko maata ja erityisesti seuraavaa sukupolvea, joka jälleen saa panna maat kuntoon, mikäli se siihen kykenee.”

Virtanen oli myös käytännön viljelijä ja tiesi mistä puhui. Tuolloin pellolla olivat vielä hevoset vetojuhtina.

Ongelman syyt ovat hyvin yksinkertaiset. Virtasen varoittamat yksipuoliset viljelykierrot, viljelyn kemikalisoituminen ja yhä raskaammat koneet. Tämän seurauksena Suomen peltojen humuspitoisuus on pudonnut puoleen 1950-luvulta eli kuudesta kolmeen. Tämä on nopeuttanut tiivistymistä. Humus tekee pellosta ilmavan ja samalla vettä läpäisevän ja kuormitusta kestävän.

Ongelman ratkaisu on yksinkertainen. On siirryttävä takaisin monipuolisiin viljelykiertoihin ja lopetettava pellon pieneliötoimintaa lamaannuttava kemikaalien käyttö. Myös konekantaa pitäisi keventää roimasti. Alati kasvava tilakoko on vienyt raskaisiin koneisiin. Suunnan kääntäminen vaatii uudenlaista ajattelua ja asennoitumista. Suuri kun ei ole lainkaan kaunista pellolla.

Perussääntö: kun koneen akselipaino ylittää kaksi tonnia siirtyy tiivistyminen ruokamullasta jankkoon eikä poistu enää kyntämällä. Siinä eivät auta mitkään rengastuskonstit, ei paripyörät, ei mammuttirenkaat eikä paineenalennukset. Ne vain loiventavat ongelmaa. Kun koneen paino on kuusi tonnia, tiivistyy maa jopa kahden metrin syvyyteen.

Suuriakin pinta-aloja voi viljellä kevyillä koneilla, kun viljelykierto toimii. 120 hehtaarin Saaremaan luomutila Oy:ssä meillä oli kevyt konekanta: kaksi Massey Ferguson 135 -traktoria, paino 1540 kg; Valmet 565, 1900 kg; Tume kiekkovannaskylvökone 3 m; jousipiikkiäes 3m ja hankmo 3m; kaksi Volvo 830 puimuria, 2300 kg. Traktoreissa tietenkin paripyörät. Eikä maksanut maltaita!

Viljelykierto oli typpiomavarainen: kevätvilja, viherlannoitusnurmi, syysvilja/rypsi, herne/härkäpapu. 30 hehtaaria kutakin.

Työ edellytti pellolle tietenkin kahta tekijää. Tuolla kalustolla ja viljelykierrolla olisi pystytty hoitamaan noin 200 hehtaaria. Suosittelen kaikkia viljelijöitä tuumaamaan kaikessa rauhassa miten oman tilan viljelykiertoja ja kalustoa voisi muuttaa paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi pellon parhaaksi.

Seppo Lohtaja

luomukonkari

Uusikaupunki

Lue MT:n kaikki mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Tiivistyneet pellot vaativat kevyempiä koneita

Ruotsin koronamalli sittenkin paras?

Paniikin tilalle suhteellisuudentajua

IPCC:ltä puuttuu perusymmärrys pelloista