Tuottajille lattiakanaloihin siirtyminen tapahtuu liian pian — pankeilta on ollut hankala saada rahoitusta suurta investointia varten - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Tuottajille lattiakanaloihin siirtyminen tapahtuu liian pian — pankeilta on ollut hankala saada rahoitusta suurta investointia varten

Tuottajille lattiakanaloihin siirtyminen tapahtuu todella nopealla aikataululla. Investointeihin voi olla vaikea saada rahoitusta.
Pasi Leino
MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtaja Juuso Hulmi esittelee kerroslattiakanalaa.

Sekä Kesko että S-ryhmä ovat ilmoittaneet luopuvansa virikehäkkimunien myynnistä kuuden vuoden sisällä. S-ryhmä luopuu virikehäkkikanojen munista vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä. Kesko puolestaan ei hyväksy valikoimiin virikehäkeissä tuotettuja kuorikananmunia vuoden 2026 alusta lukien.

Suomessa valtaosa kanaloiden tuotannosta perustuu vielä virikehäkkeihin: niiden tuottama osuus pakkaamoiden vastaanottamasta kananmunasta oli vuoden 2020 tammi-kesäkuussa yhteensä 55 prosenttia. Tuottajille kaupparyhmien asettamat aikataulut aiheuttavat huomattavia taloudellisia haasteita.

MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtaja Juuso Hulmi pitää päätöstä kaupparyhmien päätöstä ajoitukseltaan huonona. Suomessa virikehäkkien käyttöön siirryttiin vuonna 2012, kun perinteinen häkkituotanto kiellettiin koko EU:ssa. Virikehäkit ovat Hulmin mukaan vielä toimivia laitteistoja, joilla käyttöikää olisi riittänyt.

"On selvää, että muutos täytyy tehdä, kun Euroopassa ja muualla ollaan siirtymässä lattiatuotantoon. Olisi kuitenkin maltettu odottaa vaikka vuoteen 2030 saakka. Se olisi auttanut tiloja taloudellisesti paljon. Nyt joudutaan tekemään remontti, ennen kuin entinen on maksanut edes itsensä takaisin"

Hulmin arvion mukaan siirtyminen virikehäkeistä lattiakanalaan tuottaa kanaloille vähintään 15 euron kustannuksen kanapaikkaa kohden.

"Jos on 100 000 kanaa, niin se on sitten 1,5 miljoonan investointi"

Valtiolta investointiin saa Hulmin mukaan tukea noin 30 prosenttia.

"Se vähän auttaa, mutta tilanne on haastava, kun kannattavuus on muutenkin huono ja investointeja pitäisi tehdä. Rahan saaminen pankista ei kuitenkaan ole tänä päivänä enää niin yksinkertaista."

Myös kananmunaverkoston sihteeri, MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi on huolissaan siitä, ehditäänkö Suomessa investoimaan virikehäkittömään tuotantoon vähittäiskaupan vaatimassa tahdissa.

Lukkariniemen laskelmien perusteella kymmenen vuoden laina-ajalla lattiakanala-investoinnin kulut pitäisi onnistua keräämään seitsemän kanaerän tuotolla. Yksi kanaerä on tavallisesti sisällä noin puolentoista vuoden ajan.

Lukkariniemen mukaan lattiatuotantoon siirtymistä vaikeuttavat tällä hetkellä eniten investoinnin ajoittaminen ja rahoitusvaikeudet. Rahoituksen saaminen on hankalaa tuottajahintojen ailahtelun takia.

"Olemme tilanteessa, jossa rahoitusta ei tahdo saada, koska pankit eivät nähtävästi usko tuottajahintojen nousuun tuotanto-olosuhteiden paranemisesta huolimatta."

Tuottajan pitää myös saada rahoitus oikealla hetkellä. Kanalat toimivat noin puolentoista vuoden tuotantosykleissä, joiden välillä on muutaman viikon pituinen tuotantotauko.

"Rahan on oltava tuottajan tilillä oikeaan aikaan, että hän voi sitouttaa urakoitsijan tontille sillä hetkellä, kun tuotanto olisi muutoinkin tauolla. Siinä ei saa viivästyä, jos aikoo ylläpitää ”normaalia” liikevaihtoa. Jos se aikaikkuna menetetään, tuotantotavan vaihto viivästyy. Ja jos se seuraavakin aikaikkuna menetetään, puhutaan jo melkein kolmen vuoden viivästyksestä."

Hulmi puolestaan korostaa, että lattiakanalaremontti voi moninkertaistaa kanaloiden tuotantotauon pituuden.

"Jos normaalisti puhutaan neljän viikon tauosta, lattiakanalaan siirryttäessä tauon pitää olla jo 3-4 kuukautta. Lattiat ja ilmastointi joudutaan uusimaan, joku voi joutua jopa korottamaan kattoa, jos laitteet eivät mahdu kanalaan sisään."

Lattiakanaloihin siirtymistä perustellaan tavallisesti kanojen hyvinvoinnin paranemisella. Hulmi ei kuitenkaan pidä lattiakanaloita yksiselitteisesti parempina kanan kannalta.

"Lattiakanalassa kana voi jollakin tavalla olla onnellisempi, mutta sen tautiriski on isompi. Rokotuksia täytyy vastaisuudessa antaa kanoille tavallista enemmän."

Lukkariniemen mukaan eri kansalaisjärjestöt ovat toiminnallaan kirittäneet lattiakanaloihin siirtymistä. Vauhdissa tuottaja jää kuitenkin vastuullisuuskeskustelussa helposti sivuosaan.

"Voisin jopa hieman kyseenalaistaa, ovatko kaikki investoinnit eläinten hyvinvoinnin parantamiseen enää ruokaturvallisuuden, ruoan tuotannon tehokkuuden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta vastuullisia, jos ruokaketju ei huolehdi ensisijaisesti alkutuotannon taloudellisesta kannattavuudesta."

Monilla tuottajilla takaraivossa kummittelee pelko siitä, että investointitarpeet eivät suinkaan lopu tähän.

"Kun jossain vaiheessa saadaan nämä lattiakanalat pystyyn, niin mitä seuraavaksi vaaditaan?" Hulmi pohtii.

Lue lisää:

Kotimaisten kananmunien tuotanto lisääntyy lähivuosina, vaikka viidennes kanatiloista aikoo lopettaa

Lue lisää

Kuiviketurpeen tuotannon kannattamattomuus uhkaa suomalaisen broilerituotannon erinomaista eläintautitilannetta

Koronaepidemia romahduttanut villisikojen metsästysmäärät – MTK huolissaan Suomea lähestyvästä ASF-riskistä

MTK:n liha-asiantuntijaksi on nimitetty Mari Lukkariniemi

Brexit voi lisätä ruokapetoksia – markkinoilla voi liikkua ruokaa, joka ei enää pääsekään päämääräänsä Britanniaan