Luke: Yökköset tuhosivat vehnäpellon Elimäellä kesäkuussa – laji on nyt tunnistettu - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Luke: Yökköset tuhosivat vehnäpellon Elimäellä kesäkuussa – laji on nyt tunnistettu

Viljaa syöneet toukat osoittautuivat kalvassekoyökkösiksi. Kyseisen lajin ei ole raportoitu aiheuttaneen tuhoja viljapelloilla koskaan aiemmin, eikä sitä voi torjua kemiallisesti.
Kuvat: Erja Huusela-Veistola, Luke
Kuvassa vasemmalla kalvassekoyökkösen punertava kotelo, keskellä toukka ja oikealla aikuinen perhonen. Aikuinen kalvassekoyökkönen voi olla myös muun värinen kuin kuvassa, sillä sen väritys muuntelee paljon.

Kesäkuun lopussa Kouvolan Elimäellä viljapelloilla tuhoja aiheuttanut yökkönen on tunnistettu kalvassekoyökköseksi (Amphipoea fucosa), kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Erja Huusela-Veistola MT:lle. Aiemmin tuholaiseen oletettiin olleen varsiyökkönen, mutta se osoittautui kalvassekoyökköseksi lajimäärityksessä.

Yökkösen toukat söivät kesäkuussa Elimäellä lähes kokonaan noin kolmen hehtaarin vehnälohkon, ja lisäksi niiden aiheuttamia vioituksia löytyi noin 90 hehtaarilta saman tilan eri peltolohkoilta. Toukille maistuivat vehnän lisäksi myös kaura ja ohra.

Luken tutkijat keräsivät lohkoilta perhosen koteloita sekä toukkia, ja kasvattivat ne aikuisiksi perhosiksi, Huusela-Veistola kertoo. Lopullisen lajinmäärityksen teki Oulun yliopiston yli-indententti Marko Mutanen. Näytteistä löytyi myös muutamia muita yökköslajeja, mutta kalvassekoyökköstä voidaan pitää pääasiallisena Elimäellä tuhoja aiheuttaneena lajina, Huusela-Veistola kertoo.

Kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen yökköslaji, jota esiintyy aina Etelä-Lapissa saakka. Vaikka sen toukat elävät heinissä, ei lajin ole raportoitu aiheuttaneen tuhoja viljakasvustoissa aiemmin ennen Elimäen tapausta. Huusela-Veistolan mukaan Elimäeltä löydetty tuho oli selkeästi paikallinen.

Laji aiheuttaa tuhoa kasveille siten, että sen toukka kaivautuu kasvin tyveen ja varren sisään, minkä jälkeen kasvi kuihtuu. Toukat elävät yleensä heinäkasvien, muun muassa kastikoiden ja koiranheinän, korsissa ja juurissa.

Kalvassekoyökköset tuottavat yhden sukupolven vuodessa. Aikuisia perhosia tavataan heinäkuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Laji talvehtii munana.

Kalvassekoyökköstä ei voi torjua kemiallisesti, sillä sen torjuntaan ei ole rekisteröityjä torjuntavalmisteita, Huusela-Veistola kertoo. Valmisteiden puutteen lisäksi torjunta olisi vaikeaa, sillä toukat ovat varren sisällä ja ruiskutuksen teho voisi jäädä vähäiseksi.

Koska lajia ei ole aiemmin aiheuttanut tuhoja pelloilla, ei ole tietoa, miten sen aiheuttamia tuhoja voitaisiin ehkäistä viljelymenetelmillä.

Kevytmuokkaus, sänki ja talvipeitteisyys saattavat kuitenkin edesauttaa lajin säilymistä pellolla etenkin märkinä ja leutoina talvina. Juolavehnän ja muiden heinämäisten rikkojen torjuntaan ja viljelykiertoon kannattaa panostaa, samoin kasvintuhoojien tarkkailuun, Huusela-Veistola neuvoo.

Lue lisää:

Yle: Tuholaisperhonen söi vehnälohkon tyhjäksi Elimäellä

Lue lisää

Luke: Metsätalouden tulos laski lähes viidenneksellä huippuvuodesta

Poliisi epäili törkeää metsästysrikosta – tutkimus paljasti, että pienikokoinen karhu ei ollut rauhoitettu alle vuoden ikäinen pentu, vaan vuosikas erauspentu

Suolintujen kannat ovat taantuneet puoleen 1980-luvulta Suomessa – myös maatalous- ja metsäympäristöjen lintukannat voivat huonommin

Tämä suomalaisten suosikkielintarvike on yllättäen hävikkiykkönen – ruuan haaskaamisesta valmistui tuore tutkimus