Video: Säilörehu-urakoitsijat työn touhussa Saarijärvellä - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Video: Säilörehu-urakoitsijat työn touhussa Saarijärvellä

Talaskiven TP-Urakointi Ky tarjoaa säilörehusadon teon kaikkine työvaiheineen, niitosta siiloon saakka. Useimmilla tiloilla rehua saadaan niin paljon, että kolmatta kierrosta ei tarvita.
Petteri Kivimäki
TP-Urakointi korjasi säilörehusatoa Saarijärvellä eilen tiistaina.

Toinen säilörehusato on monin paikoin keskimääräistä parempi laadultaan Keski-Suomessa.

Näin kertoo säilörehu-urakointia tekevä maanviljelijä Tero Talaskivi Saarijärven Mahlulta.

”Kesän ensimmäinen rehusato tehtiin juhannuksesta kesäkuun loppuun välisenä aikana. Silloin sadon laatu oli hirveän vaihteleva. Kuivuus ja jääpolte olivat tehneet tuhojaan.”

Talaskiven urakoinnin piirissä on kymmenkunta maatilaa Korpilahdella, Petäjävedellä, Multialla, Karstulassa, Äänekoskella ja Saarijärvellä.

”Kasvukauden toisen rehu­sadon tekeminen käynnistyi viime viikon puolivälissä, ja valmista tulee ensi viikon loppuun mennessä”, Talaskivi arvioi.

Eilen tiistaina ajosilppuri ja karhotin olivat työssä Saarijärven Mahlun kylässä Talaskiven naapuritilalla.

”Nurmi on todella paljon tuuhentunut ensimmäisen säilö­rehusadon jälkeen. Paikka paikoin on tehty koviakin satoja.”

Talaskivi arvelee, ettei useimmilla asiakastiloilla tarvitse tehdä lainkaan kolmatta rehusatoa tänä kesänä.

”Sen verran kovia satoja on tullut, että suurimmassa osassa kaksi riittää hyvin.”

Talaskiven TP-Urakointi Ky tarjoaa säilörehusadon teon kaikkine työvaiheineen, niitosta siiloon saakka.

”Ensi kerran olen tehnyt naapuritilalle säilörehusadon jo 26 vuotta sitten, mutta nyt kolmen vuoden ajan olemme tehneet säilö­rehu-urakointia laajemmalla säteellä Keski-Suomessa.”

Monet uudet maatilat ovat ottaneet viime aikoina yhteyttä, urakoitsija kertoo.

”Menemme esimerkiksi lähipäivinä Äänekoskelle sellaiselle tilalle, jossa tehtiin itse kasvukauden ensimmäinen säilörehusato, mutta me teemme toisen. Työvaiheita ulkoistamalla tiloilla säästetään aikaa ja resursseja.”

Kasvukausi on ollut säiltään vaihteleva, mutta rehuntekokelit ovat olleet pääosin hyviä.

TP-Urakointi Ky:n työringissä on useita ajosilppurikuskeja ja niittomiehiä, joista peltotöissä on tyypillisesti kahdesta kolmeen henkilöä kerrallaan.

Yrittäjällä itsellään on luomussa oleva ylämaankarjatila, jonka vajaat sata peltohehtaaria ovat kaikki nurmella.

”Omat pellot tehdään aina viimeisenä, kun muualta keritään.”

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun lopussa Etelä-Suomessa ja viime viikolla maan keskiosissa, kertoo ProAgrian kasvukausikatsauksessaan.

Eniten rehua on paaleissa ja siiloissa Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja -Savossa. Pohjois-Pohjanmaalla on tiloja, joilla toinen sato on kaikkinensa korjattu.

Säilörehun toinen sato on hyvä tai jopa erinomainen useimmilla alueilla,

Kolmaskin säilörehusato alkaa olla arkipäivää karjatiloilla. Kolmas sato tarvitaan varsinkin silloin, kun ensimmäinen tai toinen sato ei ole ollut määrältään tai laadultaan riittävä.

Valion Maito ja Me -lehti kertoo, että kolme säilörehusatoa kasvukauden aikana alkaa vakiintunut käytäntö maan pohjoisissakin osissa syksyjen pidentyessä. Tornionjokilaakson seudulla on tiloja, joilla on viime vuosina alettu korjata suunnitelmallisesti kolme satoa kesässä.

Lue myös:

Puimurit lähtivät pelloille, sadon määrä ja laatu vaihtelevat

Lue lisää

Puhtaalla ruualla on oma hintansa

ProAgrian katsaus: Syysviljat ja kumina puitu, kevätviljat kirjavia ja satovaihtelut ovat suuret

Huhut glyfosaatin kielletystä käytöstä heräsivät – pakkotuleennuttaminen pilaisi suomalaisen ruuan maineen

"Jälkiversontaa ei ole koskaan ollut näin paljon" – Tapio Vanhalan ohrapellossa jälkiversot ovat venähtäneet 30 senttiä pidemmiksi kuin vanha kasvusto