Luke investoi vahvasti maitoketjun tutkimukseen: Jokioisille uusi tutkimusnavetta, Maaningalle mittava peruskorjaus - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Luke investoi vahvasti maitoketjun tutkimukseen: Jokioisille uusi tutkimusnavetta, Maaningalle mittava peruskorjaus

Investoinneilla on erittäin suuri vaikutus kotimaisen tutkimuksen asemaan kilpailussa tärkeästä kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.
Pentti Vänskä
Lehmä Maaningan nykyisessä tutkimusnavetassa.

Luonnonvarakeskus Luke on päättänyt tehdä merkittävän investoinnin maitoketjun tutkimukseen. Tutkimuslaitos paitsi rakentaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa Jokioisille uuden tutkimusnavetan myös peruskorjaa Kuopiossa sijaitsevan Maaningan nykyisen tutkimusnavetan vastaamaan tulevaisuuden tutkimustarpeisiin.

Samalla Jokioisten ja Maaningan työnjakoa terävöitetään.

Jokioisilla tutkimuksen näkökulmana on eläin. Siellä painottuvat kotieläintieteen, genetiikan ja jalostuksen, ravitsemuksen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus, kertoo Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Maaningasta taas tehdään "systeemitason tutkimusalusta" eli käytännössä tutkimusnäkökulmana on maatilataso.

Siellä tutkitaan nurmeen perustuvaa, hiilineutraalia maidontuotantoa, maidontuotannon ympäristövaikutuksia ja energiaratkaisuja. Yksi osa Maaningan tutkimusta on myös lannan jatkojalostus.

Tavoitteena on "hallittu, laadukas ja tehokas maitoketju", Buchert määrittelee.

Jokioisten uuden navetan suunnittelu on loppusuoralla. Rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

Uuteen navettaan tulee paikat 150–180 lehmälle.

Maaningan vuonna 2006 rakennetun navetan peruskorjaus ajoittunee vuoteen 2022, arvioi Luken hallintojohtaja Ilkka P. Laurila.

Nykyisen noin 90 lypsylehmän sijaan siellä on peruskorjauksen jälkeen 65 lypsylehmäpaikkaa. Lisäksi sinne tulee tila nuorkarjalle, jonka kasvatus on tällä hetkellä ulkoistettu.

"Nuorkarja on osa tilasysteemiä ja kuuluu näin oleellisena osana Maaningan tutkimusprofiiliin", Buchert perustelee.

Tulevien investointien henkilöstövaikutuksista Laurila toteaa, että negatiivisia vaikutuksia eli työntekijöiden vähentämistä ei ole näköpiirissä.

"Tietysti uuden tekniikan käyttöönotto keventää työmäärää, mutta toisaalta uudet tutkimuslaitteet mahdollistavat sellaista tutkimusta, jota nykyisin ei siellä tehdä. Vaikutukset voivat siis olla myös positiivisia."

Tulevien investointien euromääräistä suuruutta Laurila ei suunnittelun tämänhetkisessä vaiheessa vielä kommentoi.

Käytännössä rakentamis- ja peruskorjaamiskustannuksista vastaa niiden omistaja Senaatti-kiinteistöt, jonka vuokralaisena Luke toimii.

"Luke maksaa kustannukset vuokrana. Laitehankinnat maksaa Luke suoraan."

Buchertin mukaan Luke käy myös keskusteluita sekä maakuntien ja alueiden johdon sekä muiden mahdollisten lisärahoittajien kanssa. "Tämä on äärimmäisen tärkeä ja pitkäaikainen projekti, johon toivomme aktiivista rahoituspanosta ja yhteistyötä sidosryhmiltä."

"Minulta ovat monet tutut maitotilalliset kysyneet, onko maidontuotannolla tulevaisuutta, uskaltaako investoida tai kannattaako tehdä sukupolvenvaihdosta", Laurila toteaa ollessamme jo lopettelemassa haastattelua.

"Toivon Luken investoinnin maidontuotannon tutkimukseen olevan selkeä signaali koko alan tulevaisuuden puolesta."

Luken investointi luo vahvan perustan maitoketjun tutkimukseen pitkälle tulevaisuuteen, 2030-luvulle, Buchert painottaa.

Molemmat korostavat myös sitä, että miten suuri merkitys investoinnilla on kotimaisen tutkimuksen asemaan kilpailtaessa tärkeästä kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.

"Olemme sen ansiosta houkutteleva kumppani EU-alueen tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Tällä tavoin pystymme 'kotiuttamaan' eurooppalaista tutkimusrahoitusta Suomeen", Buchert toteaa.

Suomessa maidontuotanto perustuu nurmirehuun, joten se on myös Luken nautatutkimuksen painopiste. Siinä Suomen merkittäviä kumppaneita ovat maatalousyliopistot ja tutkimuslaitokset esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Irlannissa ja Ranskassa.

Jokioisten ja Maaningan ympärille kootaan myös vahva kotimainen tutkimusverkosto. Siihen kuuluvat muun muassa Helsingin yliopisto ja alueiden ammattikorkeakoulut.

Pentti Vänskä
Maaningan tutkimusnavetta erikoistuu peruskorjauksen jälkeen maatilatason tutkimuskysymyksiin.

Lue lisää

Tutkimuslaitosten yhteistyötä lisättävä

Ministeri Leppä kommentoi Luken tilannetta: "Kannustan tutkimuslaitoksia osallistumaan entistä enemmän yhteiskunnalliseen vuoropuheluun"

Syke ja Luke muka eri linjoilla maataloudesta – pääjohtaja: "Mielestäni se kuva on yhtenäistynyt"

Kansliapäällikkö kritisoi tutkijoita – Luken pääjohtaja puolustautuu: "Meidän tutkijat ovat olleet aktiivisia"