Maatalous

Lukijalta: "Näin toimien fosforia erottelevan sikatilan fosforin käyttö alenisi yli 40 prosenttia"

Fosforipäästöjen keskittyminen on ongelma, jota mielipidekirjoittajat lähtisivät purkamaan fosforinsiirtotuella.
Pekka Fali
Kuinka lietelanta voitaisiin käsitellä paremmin?

Ruoantuotannon vesistö­vaikutusten yhtenä haasteena on kotieläintuotannon keskittyminen alueille, joiden peltomaan fosforitila on aiempien vuosikymmenten runsaan lannoituksen myötä korkea.

Nykyiset linjaukset eivät silti tehokkaasti edistä lantaravinteiden kiertoa. Lainsäädännön korkeat lannoitusrajat eivät kannusta lantaravinteiden käytön tehostamiseen. Ympäristökorvausjärjestelmä taas vaatisi kallista ja haastavaa täysin fosforivapaiden lantavalmisteiden tuotantoa, sillä paikoin edellä mainituiden alueiden maatalousmaasta jopa 40 prosenttia ei salli fosforin levitystä lainkaan estäen myös lantatypen hyödyntämisen.

Kustannustehokasta lantafosforin siirtoa ideoitiin Agris-hankkeessa asiantuntijoiden ja maatalousyrittäjien työryhmässä jo kolme vuotta sitten. Työryhmä päätyi esittämään lantafosforin siirtotukea, joka mahdollistaisi lannan prosessoinnin fosforin erottamiseksi ja siirron siitä hyötyville alueille. Tuki sidottaisiin siirrettyyn fosforikiloon.

Prosessina voisi yksin­kertaisemmillaan olla lietelannan laskeutus. Tarpeen ja lantamäärän kasvaessa menetelmiä voi tehostaa. Tuki olisi teknologianeutraali ja yhdistettävissä myös biokaasutuotantoon.

Fosforivapaan valmisteen haasteiden vuoksi esitettiin myös vähäisen fosforilevityksen (esimerkiksi 30 prosenttia sadossa poistuvasta määrästä) sallimista korkean P-luvun pelloille ja lantapoikkeuksesta luopumista. Vaihtoehtona on lantafosforin siirtokustannusten merkittävä nousu.

Näin toimien fosforia erottelevan sikatilan fosforin käyttö alenisi yli 40 prosenttia ja kasveille käyttökelpoisen lantatypen hyödyntäminen nousisi 50 prosenttiin vähentäen mineraalitypen tarvetta vastaavasti.

Työryhmän mielestä sopiva tukitaso kannustaisi lannan prosessoinnin käyttöön­ottoon, lantafosforin siirtoon sitä tarvitseville ja edelleen vähäisempiin vesistövaikutuksiin. Myös motivaatio liittyä ympäristökorvaus­järjestelmään voisi kasvaa, mikä edelleen vähentäisi fosforilannoitusta.

Toimenpide olisi vaikutta­vimmillaan kohdennettuna haitallisista vesistövaiku­tuksista kärsiville alueille, olivatpa ne laajempia valuma- alueita tai paikallisia tila­keskittymiä.

Sari Luostarinen

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus

Jyrki Heilä

hallituksen puheenjohtaja

Pirteä Porsas Oy

Timo Heikkilä

puheenjohtaja

Suomen Sikayrittäjät ry

Teija Paavola

kehityspäällikkö

Atria Tuottajat

Lue lisää

Digitalisaatiosta apua valuma-alueiden määritykseen

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle

Lantafosforin siirtoa kokeillaan jo nyt

Lantafosforin siirtotuella tehoa ravinnekiertoihin