Maatalous

Tätä kasvustoa eivät hanhet syö, eikä ukkosmyrsky hetkauta – maissi on itärajan hanhialueella turvallinen valinta rehukasviksi

Kevät oli tänä vuonna maissille suotuisa, joten odotettavissa on ainakin keskimääräinen rehusato.
Terhi Torikka
Vankka rehumaissikasvusto kestää hyvin myös myrskyjä, eivätkä hanhet pysty sitä tuhoamaan, kertoo Seppo Haverinen. Hän viljelee maissia aivan Parikkalan ja Kiteen rajalla.

Maissikasvuston latvat huitelevat runsaan parin metrin korkeudessa Kiteen ja Parikkalan rajan tuntumassa, Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajalla. Kasvuaikaa on vielä noin kuukausi, jos yöpakkaset eivät sitä ennen pakota korjaamaan satoa.

Korkeutta tulee siis vielä lisää, mutta tärkeimpänä tavoitteena on, että tähkät, joita on 1-3 per kasvi, ehtivät paisua mahdollisimman suuriksi. "Yleensä se on aina pakkanen, joka määrää korjuun ajankohdan", maidontuottaja Seppo Haverinen toteaa.

Hän on viljellyt maissia nyt viitenä vuonna. "Kustannukset siinä ovat aika kovat, mutta etujakin on monta."

Maissi jakaa työhuippuja ja vähentää ostorehujen tarvetta maitotilalla. Tänä vuonna vielä edellisiäkin tärkeämmäksi ominaisuudeksi on osoittautunut se, että maissi säästyy alueella tuhoja tekeviltä valkoposkihanhilta. Hanhilaumat iskivät keväällä tilalle ensimmäistä kertaa, ja tuhosivat yli 20 hehtaaria nurmia.

"Silloin päätettiin laittaa maissia vielä 3 hehtaaria lisää, että rehu ainakin riittäisi. Maissi on tosi varteenotettava vaihtoehto täällä alueella, missä valkoposkihanhet liikkuvat. Tälle ei ole oikeastaan muita tuholaisia kuin villisiat, ja ne vahingot ovat onneksi jääneet pieniksi", Haverinen kertoo.

Maissia kasvaa kymmenen hehtaarin alalla, ja sato-odotukset siitä ovat kohtuulliset. "Ehkä noin 12 000-15 000 kiloa kuiva-ainetta saadaan hehtaarilta", Haverinen arvioi. Kasvustoa lannoitetaan vain karjanlannalla.

Parhaimmillaan maissista on saatu satoa noin 25 000 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Se sato yllätti niin, että seuraava vuosi jäi välivuodeksi. Maissi korjataan säilörehun tapaan ja säilötään siiloon nurmisäilörehun päälle, josta sitä tulee mukaan seosrehuun noin kolmasosa.

Maissi kylvetään tilalla nykyisin aina kalvon alle, jolloin taimi on suojassa alkukesän halloilta. Tilalla viljellään lisäksi kauraa ja ohraa. Puinteja ei ole vielä aloitettu.

Lue aiheesta lisää:

Maissin viljely pohjoisessa on tietoinen riski

Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle

Lue lisää

Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle

Suomen pohjoisin maissi kasvaa Pyhäjärvellä: Siemenet biohajoavan muovin alle, kasvu kiihtyy iltojen pimetessä

Säilörehun seassa kolmasosa rehumaissia kohotti maidon rasva- ja valkuaisainepitoisuuksia: "Kolme senttiä korkeampi maidon litrahinta on iso juttu"

Katso video: Maissirehua kuormaan