Janakkalalainen Samuel Jussila viljelee Finola-öljyhamppua ensimäistä vuotta.
"Hamppu on erinomainen kasvi viljatilan kiertoon. Vahvajuurisena sen möyhentää maata ja on siksi hyvä esikasvi."
Viljely ja puinti onnistuu Jussilan mukaan tavallisella kasvinviljelytilan kalustolla. Hampulle sopivat niin kyntö, kevätmuokkaus kuin suorakylvö.
Siemenet kylvetään lämpimään ja kosteaan maahan. Näin varmistetaan kunnollinen kasvuunlähtö, jotta kasvi pärjää kilpailussa rikkakasveja vastaan. Sopiva kylvösyvyys on parisen senttimetriä.
Suomessa hampulle ei ole hyväksyttyjä rikkakasvintorjunta-aineita.
Hampun kasvuaika on noin 120–130 vuorokautta. Kasvi viihtyy kevyillä mailla ja vaatii runsaasti ravinteita
Jussila kylvi hampun toukokuun 22. päivän tienoilla. Ensimmäiset lehdet näkyivät pellolla 4–6 päivää myöhemmin.
Kasvusto alkoi sulkeutua kesäkuun puolivälissä. Viikkoa myöhemmin pisimmät varret olivat noin 130 senttiä korkeita.
Jussila kertoi viljelykokemuksiaan 26.8. Hyvinkäällä järjestetyssä tilaisuudessa. Hän esitteli vakokuvaa, joka on otettu hamppupellolla 24.8. Pisimmillään latvat keikkuvat yli kahden metrin korkeudessa, mutta joukossa on juuri ja juuri metrin mittaiseksi venyneitä.
Sadonkorjuu on piakkoin edessä.
Puintimiehen siivekkäitä pikkuapureita ei toistaiseksi ole näkynyt. Tämä oikean korjuuajankohdan määrittäjä on hemppo, Jussila kuvailee lintua puoliksi leikillään.
Kun hemppoparvia alkaa ilmestyä hampun latvoihin keikkumaan, tietää, että siemenet ovat kypsiä. "Siinä vaiheessa alkaa olla jo kiire, jotta siemenet eivät katoa parempiin suihin."
Hamppu puidaan korkeaan sänkeen.
Vaarana on, että sitkeät varret kietoutuvat puimurin sisuksiin ja aiheuttavat tulipalon.
Jussila kertoo varautuneensa tähän laittamalla vakuutukset kuntoon ja ostamalla pari vaahtosammutinta lisää.
Syksy näyttää Jussilan hamppusadon määrään.
Luonnonvarakeskus Luken mukaan keskisadot Suomessa ovat 600–1 000 kiloa hehtaarilta, luomussa alle 500 kiloa hehtaarilta.
Kaksikotisen Finolan hedeyksilöt ovat aikaa sitten kuihtuneet. Joukossa on myös ruskeaksi muuttuneita emikasveja. Jussila epäilee syyksi pahkahometta.
Öljyhampulla ei ole Suomessa havaittu tuhohyönteisten aiheuttamia ongelmia.
Lue myös:
