Katso videolta, kuinka Hakalan Sepon pelto saa täyslaidallisen rakennekalkkia Eurajoella - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Katso videolta, kuinka Hakalan Sepon pelto saa täyslaidallisen rakennekalkkia Eurajoella

Ruotsissa yleistä maanparannusmenetelmää testataan osana laajaa Maatalouden vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Rakennekalkin pitäisi sitoa fosforia ja parantaa maan rakennetta vuosikausien ajan.
Kari Salonen
Poltetulla kalkilla terästettyä maanparannuskalkkia levitettiin Seppo Hakalan pellolla Eurajoella perjantaina.

Urakoitsija Vesa Tuominen kääntää tuliterän kalkinlevitysvaunun pellolle ja ensimmäiset rakennekalkit leviävät saman tien Seppo Hakalan pellolle Eurajoella viime perjantaina.

Varsinais-Suomessa eli Saaristomeren valuma-alueella toteutettavan Maatalouden vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluva rakennekalkkihanke oli polkaistu liikkeelle. Samaan tehostamisohjelmaan kuuluu laaja kipsi-hanke.

Kaikki mukaan pyydetyt 20 Eurajoen viljelijää lähtivät sataprosenttisesti mukaan rakennekalkin kokeiluun, iloitsee asiatuntija Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-Insituutista.

Instituutti hoitaa rakennekalkki-hankkeen käytännön järjestelyjä.

Syksyn aikana kalkitaan kahden valtaojan halkoma peltoaukea. Viljeltyä peltoa on 220 hehtaaria ja kalkituskelpoista siitä on vajaat 170 hehtaaria.

Nurmea on 25 hehtaaria ja sokerijuurikasmaita saman verran eikä kumpaakaan voida kalkita. Rakennekalkki pitää levittää riittävän kuivissa oloissa ja mullata välittömästi.

Kaikki muut kokeilualueen pellot yritetään kalkita syksyn aikana, jos se vain suinkin onnistuu, Jaakkola kertoo.

Rakennekalkituksella pyritään vähentämään fosforin ja maahiukkasten huuhtoutumista pelloilta.

Eurajoen kokeilu on osa Lounais-Suomen laajaa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Rakennekalkin ohella testataan metsäteollisuuden nollakuitua.

Eurajoella on kalkitusalueen vieressä toinen, lähes yhtä iso peltoalue verranteena. Rakennekalkittujen ja ilman kalkkia jäävien peltojen valumavesiä on seurattu viime syksystä saakka jatkuvatoimisilla mittareilla ja vesinäytteillä.

Hankekausi kestää ensi vuoden loppuun ja myös kalkin tehon mittaaminen päättyy silloin, jos jatkorahoitusta ei saada, Jaakkola harmittelee. "Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika, pitäisi seurata vähintään viisi vuotta. Ruotsin kokemusten mukaan rakennekalkitus voi onnistuessaan tehota pitkään."

Rakennekalkki on tavallista maanparannuskalkkia, johon on lisätty viitisentoista prosenttia poltettua kalkkia.

Poltettu kalkki sitoo maaperän muruja yhteen. Kerta-annos on tuhat kiloa poltettua kalkkia hehtaarille, noin 6,5 tonnia rakennekalkkia, Jaakkola sanoo.

Rakennekalkin levitys alkoi perjantaina Seppo Hakalan pellolla Eurajoen taajaman itäpuolella Kaukomäessä erinomaisissa oloissa. Syysvehnä oli puitu kolme viikkoa aiemmin ja sato oli hyvä, Hakala kertoo.

Hakala aikoo kylvää 11 hehtaarin pellon uudelleen syysvehnälle. Pelto muokattiin välittömästi kalkituksen jälkeen kahteen kertaan, kuten ohjeistus on.

Totta kai mukaan lähdettiin, kun kalkitus on edullista eikä maksa mitään viljelijälle, Hakala toteaa. Kalkki nostaa pH:ta ja maan rakenteenkin pitäisi parantua.

"Yhtään kielteistä kommenttia en ole kuullut. Kaikki viljelijät, joilta asiaa kysyttiin, lähtivät sataprosenttisesti mukaan", hän kertoo.

Asia kiinnostaa. Ensimmäiset kalkitukset perjantaina keräsivät kymmeniä ihmisiä pellon laitaan, vaikka varsinainen esittely on vasta myöhemmin syksyllä.

Hakalan syysvehnäpellon jälkeen kalkitusta jatkettiin kahdella pienemmällä lohkolla. Sen jälkeen tuli tauko. Puinnit ovat myöhässä eikä peltoa ole vapautunut kalkituksiin.

Juttua on muutettu keskiviikkona 13:05 klo 12.58 täsmentämällä hankkeita. Rakennekalkille on oma hanke ja kipsille oma. Molemmat kuuluvat meneillään olevaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan.

Lue lisää

Kalkitusurakoitsija joutuu seuraamaan tarkkaan lumitilannetta: "Puoli metriä alkaa olla tietty raja näihin hommiin"

Kalkkikoneet ajavat kilpaa lumen kertymisen kanssa

Kalkitusurakoitsijan kassa ei kartu

Riistakamera paljasti helposti syyllisen – karhu rikkoi yli 30 rehupaalia Parikkalassa