Tältä näyttää erikoiskasvien Suomi: Sokerijuurikasta Säkylästä, omenoita Ahvenanmaalta – Selvitimme, miten eri kasvien valtakunnat syntyivät - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Tältä näyttää erikoiskasvien Suomi: Sokerijuurikasta Säkylästä, omenoita Ahvenanmaalta – Selvitimme, miten eri kasvien valtakunnat syntyivät

Pitkästä ja pohjoisesta maastamme löytyy eri viljelykasvien valtakuntia – toisinaan yllättävistäkin paikoista. Tältä näyttää erikoiskasvien Suomi.
Jarkko Sirkiä

Suomessa voi viljellä monia eri kasveja, mutta vain muutama on vallannut leijonanosan peltoalasta. Suosituimpia viljelykasveja ovat nurmi, ohra ja kaura.

Erikoiskasvien vinkkelistä maastamme aukeaa uusia maantieteellisiä jakolinjoja: omenoiden tyyssija löytyy Ahvenanmaalta, porkkanoiden Forssasta ja Varsinais-Suomesta.

MT selvitti muutaman esimerkkikasvin avulla, missä erikoiskasveja viljellään ja miksi ne ovat päätyneet juuri tietyille alueille.

Joitakin kasveja, kuten kuminaa, viljellään ympäri maata. Osa kasveista viihtyy kuitenkin vain tietyissä osissa Suomea.

Kaikkialla ei voi esimerkiksi viljellä kaalia, sillä se tarvitsee riittävästi kosteutta. ”Kaalikasveissa kastelumahdollisuus on oltava, jos haluaa varmistaa kasvuunlähdön”, sanoo MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen.

Joitakin kasveja viljellään tietyllä alueella erityisluvan turvin. Suomen korkealaatuisen siemenperunan alue löytyy Tyrnävän ja Limingan kunnan alueilta. Alueelle on EU:ssa myönnetty erikoisasema.

Joskus tietyn erikoiskasvin johdattelee paikalliseen menestykseen jalostava teollisuus.

Erikoisaseman puute voi myös rajoittaa viljelyä. Suomessa saa esimerkiksi viljellä viinirypäleitä. Rypäleitä ei kuitenkaan saa jalostaa viiniksi, sillä Suomea ei ole EU:ssa määritelty viinintuotantoalueeksi. Emme ole koskaan hakeneet viinintuottajamaan statusta.

Tietyn kasvin viljelyn keskittyminen yhdelle alueelle on sekä etu että haitta, Virtanen linjaa. Jatkojalostus helpottuu ja tietokin kulkee vaivattomammin. Toisaalta esimerkiksi tuholaisista voi tulla todellinen riesa. Niin on uhannut käydä esimerkiksi porkkanan kohdalla.

Jukka Pasonen

Varsinais-Suomi on porkkanan valtakuntaa

Suomen porkkanantuotanto keskittyy Varsinais-Suomeen ja erityisesti Forssaan.

Forssassa on isoja, viljelijäsomisteisia pakkaamoja, kertoo MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen. Laitilan alueella taas viljellään muovihuoneissa nippuporkkanaa ja varhaisporkkanaa. Innostus erikoiskasviin voi levitä seuraamalla esimerkiksi naapurin onnistuneita viljelykokeiluja. ”Kyllä porkkanaa voi viljellä missä tahansa jos maalajit sopivat, kivennäismailla ja savimaillakin.”

Kastelumahdollisuus on hyvä lisä, vaikka läheskään kaikki pellot eivät ole kastelun piirissä. Tuotannon keskittymisellä on varjopuolensakin: porkkanakemppi aiheuttaa Varsinais-Suomessa suuria haasteita. ”Vaikka nykyään hyönteisverkkoa käytetäänkin, ei se ongelmatonta ole.”

Alueellisesti on pulaa sopivista peltolohkoista: porkkanaa voi viljellä samalla lohkolla vain noin joka 4–5 vuosi. ”Määräänsä enempää viljely ei voi laajentua. Maalevintäiset kasvitaudit lisääntyvät.”

Luomuporkkanantuotanto onkin keskittynyt Etelä-Savoon sattuneesta syystä: siellä porkkanakemppiä ei vielä esiinny. ”Varsinais-Suomessa jos luomuporkkanaa yrittää viljellä, aika fakiiri saa olla, jotta satoa saa.”

Ahvenanmaa on oma lukunsa vihanneksissakin. Omenan lisäksi siellä viljellään myös juureksia - kuten porkkanaa - ja sipulia. ”Ilmasto-olosuhteet ja perinteet vaikuttavat.”

Liiallisesta auringosta tai maaperän kuivuudesta porkkana ei pidä. Keinokastelu ei vastaa luonnonsadetta. ”Olisi hyvä, jos vesi tulisi juuriston kautta. Sadettaessa valtaosa haihtuu ja pellon pinta liettyy äkkiä.”

Jarkko Sirkiä
Luomuporkkanantuotanto on keskittynyt Etelä-Savoon sattuneesta syystä: siellä porkkanakemppiä ei vielä esiinny.

Perunaa – koska niin naapurissakin

Kaksi kolmasosaa Suomessa myytävästä ruokaperunasta viljellään Pohjanmaan maakunnissa: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Iso osa varhaisperunasta tuotetaan Varsinais-Suomessa. Myös Satakunta on vahva perunamaakunta, mutta siellä viljellystä perunasta suurempi osa viljellään tärkkelysteollisuuteen eikä elintarvikekäyttöön.

Tuotanto on siten varsin keskittynyttä, vaikka kotitarveviljelykin osoittaa kasvin tuottavan satoa koko maassa.

Syitä keskittymiseen on monia, kertoo MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen. Luonnollinen syy on tuotantoon sopivat maalajit sekä ilmasto-olot. Parhaita perunan viljelyyn ovat kevyet, kivettömät hietamaat.

Myös perunaa käyttävä teollisuus on osaltaan ohjannut tuotannon keskittymistä. Mummon-tuotemerkistään tuttu Pohjolan Peruna sijaitsee Raahen Vihannissa, Jepuan peruna nimensä mukaisesti Jepualla ja Apetit Säkylässä. Iso perunan käyttäjä on myös Taffel- ja Oolannin-tuotteita valmistava Orkla Ahvenanmaalla.

Iso tekijä keskittymisessä on myös naapurin malli: hyvin menestyvä tuotantosuunta houkuttaa myös muita lähiseudun tiloja kokeilemaan. Ja keskittyminen lisää keskittymistä: pankkirahoitusta tuotannon kasvattamiseen on helpompi saada siellä, missä tuotanto on jo ennestään tuttua.

Jarkko Sirkiä
Parhaita perunan viljelyyn ovat kevyet, kivettömät hietamaat.

Ahvenanmaa on omenoiden saari

Ammattimainen omenanviljely on keskittynyt Ahvenanmaalle Lounais-Suomen rannikolla sekä Lohjan ympäristöön.

Erityisesti Ahvenanmaa on vahvaa omena-aluetta. Ahvenanmaan omenanviljelyyn vaikuttavat perinteet: omenapuutarhat ovat levittäytyneet alueelle aikoinaan vahvasti Ruotsin vaikutuksesta, toteaa MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen.

Kotimaisista omenoista runsas 70 prosenttia on peräisin Ahvenanmaalta.

Ammattitarhoja sijaitsee pohjoisemmassakin ja kotipuutarhoissa on omenapuita aina Lappia myöten.

Lohjalla erityisesti Lohjansaaressa maaperä on kalkkiperäinen ja multava eli omenoille erityisen suotuisa. Myös ilmasto suosii.

Suomi on jaettu viiteen viljelyvyöhykkeeseen sen mukaan mitä kasveja ja kasvilajikkeita voi viljellä eri osissa maata. Vyöhykejaon perustana on tehoisa lämpötilasumma ja tutkimustulokset kasvien menestymisestä eri alueilla.

Suurin osa nykyisillä ammattitarhoilla viljeltävistä omenalajikkeista menestyy I–II-vyöhykkeillä eli siellä missä kasvukausi on pisin ja tehoisa lämpötilasumma suurin.

Kotimaisista omenoista runsas 70 prosenttia on peräisin Ahvenanmaalta.

Teollisuus asettaa rajat sokerivyöhykkeelle

Sokeriteollisuus käyttää sokerijuurikkaasta sen sokeripitoisen juuren. Koska juuri on kookas ja painava, juurikasta viljellään mahdollisimman lähellä sokeritehdasta. Aihetta valottaa MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen.

Nykyiset sokerintuotantoalueet kuvaavat varsin hyvin edelleen Suomen historiallisia sokeriteollisuusalueita. Vaikka sokeritehtaat yhtä lukuun ottamatta on vuosien varrella suljettu, sokerijuurikaspellot sijaitsevat vanhojen tehtaiden ympäristössä.

Vahvinta sokerijuurikkaanviljelyaluetta on ainoan Säkylässä sijaitsevan tehtaan ympäristö sekä Salon ja Naantalin lakkautettujen tehtaiden viljelyalueet. Samoin Hämeessä Turengin entisen sokeritehtaan entisellä tuotantoalueella viljellään vielä paljon juurikasta.

Ainoa selkeä poikkeus tehtaan ympärille muodostuneesta sokerintuotantoalueesta on Pohjanmaa. Siellä sokerijuurikasta viljellään, vaikkei alueella ole koskaan ollut omaa sokeritehdasta.

Sokerijuurikkaalle soveltuvat samat mutta myös jäykemmät maalajit kuin kevyessä hiedassa viihtyvälle perunalle. Myös kivettömyydestä on etua.

Sokerijuurikas on eurooppalainen viljelykasvi, josta valmistettu sokeri kilpailee samoilla markkinoilla kuin eteläamerikkalainen, afrikkalainen ja aasialainen sokeriruo'osta valmistettu sokeri.

Sokerijuurikkaan viljely on alkanut Ranskasta. Runsaimmat sokerisadot se tuottaa Ukrainasta Pohjois-Ranskaan ja Britanniaan yltävällä vyöhykkeellä. Sitä etelämmässä sadot ovat pienempiä.

Lue lisää:

MT selvitti: Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa, vaikka monissa muissa maissa sadot ovat suuremmat ja kasvukausi pidempi? Näin vastasivat asiantuntijat

42 vuotta omenanviljelyä alkaa riittää, konkari hellittää pikku hiljaa työtahtiaan

Tiedätkö, kuka tekee Mummon muusia? Klassikkotuotteet valmistetaan lähiperunasta Pohjois-Pohjanmaalla

Lue lisää

Oletko koskaan nähnyt näin jättimäistä omenaa? Jukka Luoman puutarhasta löytyi melkoinen mötkäle

Syyspuuro ja puolukkakeitto

Omena-jugurttikakku

Puolukka-omenahillo