Tutkijoita karu viesti: Helteet ja kuivuus piinaavat yhä useammin ja heikentävät hiilinieluja ja satoja Euroopassa - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Tutkijoita karu viesti: Helteet ja kuivuus piinaavat yhä useammin ja heikentävät hiilinieluja ja satoja Euroopassa

Hiilinielu jäi kesällä 2018 viidenneksen pienemmäksi kuin piti. Hellekesinä veden puute rajoittaa kasvua ja kasvien hiilen sitomista, ei niinkään kuumuus.
Pasi Leino
Kuvituskuva Pyhärannan metsäpalosta vuodelta 2018.

Kasvien kyky sitoa ilmankehän hiiltä ja hillitä sitä kautta ilmastonmuutosta heikkenee kuivina ja kuumina kesinä. Pitkiä hellekausia myös koetaan yhä useammin tulevina vuosikymmeninä.

Yli 200 alan tutkijan eurooppalainen tutkimusyhteisö ICOS julkaisi maanantaina 17 tutkimusta vuoden 218 hellekesän vaikutuksista Euroopassa.

Kaksi vuotta sitten koettu kuivuus ei ole jäänyt ainutkertaiseksi, vaan samanlaista kuivuutta on koettu joka kesän senkin jälkeen, vaikka ei yhtä laajasti.

Philosophical Transactions B -julkaisussa esitellyt tulokset osoittavat, että vuonna 2018 hiilinielut pienenivät 18 prosenttia ja sadot olivat pienimmät vuosikymmeniin.

Tuloksia pidetään merkittävinä, sillä äärimmäiset kuivuusjaksot todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, julkaisun yhteenvedossa todetaan.

Kun ilmasto muuttuu, äärimmäisen kuumien ja kuivien kesien odotetaan yleistyvän huomattavasti. Tämä näkyy jo nyt, sillä viime kesä oli kolmas peräkkäinen äärimmäisen kuuma kesä.

Kuivuudesta kärsivien satoalueiden odotetaan myös laajenevan, kun ilmasto lämpenee.

Kesällä 2018 äärimmäisestä kuivuudesta kärsi Euroopassa suurempi alue kuin koskaan ennen. Lämpötilaennätykset rikottiin monilla alueilla Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa, Pohjoismaissa sammutettiin maastopaloja ja monissa maissa satoja menetettiin.

Kasvit hyötyivät aluksi kevään 2018 lämpimistä ja aurinkoisista säistä, mutta kesän helleaallon iskiessä vesi alkoi huveta.

Kuivuus poltti ruohoalueet ruskeiksi, jolloin karjan heinärehusta tuli pulaa. Sadot jäivät monin paikoin heikoimmiksi vuosikymmeniin. Seurauksena oli taloudellisia tappioita monille teollisuudenaloille.

Maan kuivuminen vaikutti kasveihin vielä enemmän kuin korkea lämpötila ja ilmankosteus, toteaa tutkija Ana Bastos Max Planck Instituutista Saksasta.

Metsät puolestaan suojautuivat vähentämällä haihtumista ja kasvua, mikä vähensi hiilidioksidin sitoutumista. Hiilinielut pienenivät peräti 18 prosenttia, kun muutosta katsottiin 56 tutkimuspaikalla ympäri Eurooppaa.

Pitkäaikainen kuivuus ja kuumuus pienentävät metsän kykyä sitoa hiiltä huomattavasti, kun metsä säästää voimiaan, eikä hengitä ja kasva samaa vauhtia kuin normaalivuosina”, kertoo professori Annalea Lohila Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteenlaitokselta.

Kuivat olosuhteet jopa muuttivat jotkin ekosysteemit nieluista hiilen lähteiksi. Näin kävi useille soille Suomessa ja Ruotsissa:

Etelässä olevat suot kuivuivat, jolloin soiden hiilinielut painuivat nollaan ja pahimmillaan soista tuli hiilen lähteitä. Pohjoisessa tutkimussuot kärsivät kuivuudesta vähemmän tai eivät ollenkaan, ja ne säilyttivät kykynsä sitoa hiiltä, Lohila toteaa

Soiden vedenpinnan laskiessa myös kyky sitoa hiiltä laskee. Ennallistetut suot vaikuttivat selviytyvän paremmin esimeriksi uuden kasvun ansiosta. Soiden ennallistaminen on yksi keinoista, joita käytetään laajalti ilmastonmuutoksen seurausten lieventämiseen.

Lopputulos riippuu myös edeltävän talven ja kevään säistä. Talvi 2018 oli paikoin märkä ja maahan jäi runsaasti vetää. Lämmin kevät kiihdytti kasvua alkukesällä, jolloin kasvit sitoivat tavallista enemmän hiiltä. Se riitti osittain paikkaamaan kuivan kesän aiheuttamaa notkahdusta hiilien sitomisessa.

”Jos kuivuusjaksot ja niiden vaikutukset osattaisiin ennustaa useita kuukausia etukäteen, muuttuviin ilmasto-oloihin osattaisiin mukautua paremmin”, pohtii Wageningenin yliopiston professori Wouter Peters Wageingenin yliopistosta Hollannista.

Julkaisu löytyy täältä: The fingerprint of the summer 2018 drought in Europe on ground-based atmospheric CO2 measurements

Lue lisää

Yksipuolinen kuva metsänomistajista harmittaa Mikko Tukevaa – "Suomalainen metsänhoito on ilmastoteko"

Hallitus hylkii metsäteollisuutta

Ympäristökeskuksen Soimakallio arvioi uusien hiilinielulaskelmien sisältävän 70 miljoonan kuution hakkuut – ministeriö muistuttaa, että vertailutaso ei ole tavoite tai ennuste

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää