Sateinen viikko seisottaa koneita ja lykkää puinteja yhä myöhäisemmiksi – vasta alle kolmasosa viljoista korjattu, heikkoja kasvustoja on jo alettu murskata maahan - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Sateinen viikko seisottaa koneita ja lykkää puinteja yhä myöhäisemmiksi – vasta alle kolmasosa viljoista korjattu, heikkoja kasvustoja on jo alettu murskata maahan

Toiveet härkäpavun ja herneen isosta sadosta ja kotimaisen valkuaistilanteen kohenemisesta alkavat karista.
Arto Takalampi
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla syysviljoista on enää rippeet puimatta. Kuvassa puidaan Jalasjärvellä.

Syksyn korjuukaudesta on tullut monella tapaa vaikea. Ilmastonmuutokseen kytkeytyvät kesäsäät sotkivat kasvien rytmin ja jälkiversonta viivyttää sadon valmistumista.

Tämän viikon sateiden takia puinnit lykkääntyvät pitkälle syyskuun puolivälin yli ja osin lokakuulle. Laaturiskit kasvavat.

Vilja-alan yhteistyöryhmän, Vyrin, tämän viikon puintiseuranta kertoo, että syysviljat on likimain puitu. Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa on rippeet jäljellä.

Pääsadon eli kevätviljojen korjuussa ollaan edelleen aivan alkumetreillä.

Lukuihin kannattaa suhtautua kuitenkin varovaisesti, sillä vastauksia saatiin tavallista vähemmän eri puolilta maata, yhteistyöryhmästä huomautetaan.

Vastausten perusteella koneet seisovat, kun sateet ovat keskeyttäneet puinnit.

Kaura näyttää valmistuvan ohraa ennen puintikuntoon ja kaurasato vaikuttaa kaikkineen hyvältä.

Kevätvehnästä on korjattu ehkä kymmenesosa, eikä puidun sadon laadussa ole ollut moittimista.

Pahiten oikukkaasta kesästä on kärsinyt härkäpapu, jonka sato on jäämässä mitättömäksi joka puolella maata. Papua lienee puitu joitain satoja hehtaareita.

Herneala kaksinkertaistui viime vuodesta. Korjuutilanne on aavistuksen härkäpapua parempi, vaikka herneenkin puintisesonki on vasta edessä. Laarissa lienee runsas viidennes herneistä.

Viljelijäkommenttien mukaan tilakohtaiset erot ovat erittäin suuria. Sadot vaihtelevat poikkeuksellisen paljon tilojen välillä ja tilan sisälläkin. Jälkiversonta kiusaa lähes kaikkia.

Uudellamaalla pellot alkavat pehmetä, mikä saattaa hankaloittaa puintien jatkoa ja haittaa jo syyskylvöjä. Vehnä- ja kaurasadot vaikuttavat vielä määrällisesti normaaleilta.

Kymenlaaksossa hyvärakenteiset ja runsasmultaiset maat ovat jaksaneet tuottaa tasalaatuista satoa ilman suurempaa jälkiversontaa, mutta savikoilla korjataan katoa.

Varsinais-Suomessa sateet synkistävät satonäkymiä. Puinnit tulevat venymään lokakuulle. Osa sadosta jätetään suosiolla korjaamatta, kun märkyys ja päivän lyheneminen hidastavat korjuuta. Tähkäidännän riskit kasvavat.

Ruista sekä syysohraa ja -rapsia saatiin maahan tavallista enemmän maan lounaiskolkassa, mutta syysvehnän kylvöt ovat aivan alussa.

Satakunnassa puinnit seisovat sateen takia ja korjuu viivästyy. Jälkiversoneet kasvustot alkavat kellastua.

Etelä-Pohjanmaalla puidun viljan laatu on ollut hyvin vaihtelevaa ja sato heittelee laidasta laitaan, huonosta hyvään. Parhaiten tuottavat multavat maat. Viljaa päätyy tavallista enemmän tuoresäilöntään.

Pohjanmaalla kaksitahoiset ohrat ovat vielä kovin vihreitä. Kostean sadon kuivaus­kulut arveluttavat ja vaikuttavat heikoksi jääneiden lohkojen korjuuseen. Ensimmäiset öljykasvit alkavat valmistua ja niitä puidaan todennäköisesti ennen vehnää ja ohraa.

Keski-Suomessa kaura on yllättänyt myönteisesti. Kaura valmistuu ennen ohraa, ja sato­määrätkin ovat olleet hyviä. Sienikasvustoa on ollut silminnähtävästi.

Pohjois-Savossa ollaan tyytyväisiä ohran jyväpainoon. Kauraa ei ole päästy puimaan.

Etelä-Savossa härkäpapua on jouduttu murskaamaan maahan. Jälkiversontaa on viljoissa paljon ja kasvustot ovat hyvin kosteita.

Etelä-Karjalassa sato-odotukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Koneet seisovat sateen takia.

Heikkoja kasvustoja on alettu murskata maahan, eikä kyse ole vain yksittäisistä tiloista, kertoo Olli-Pekka Ruponen Salosta. ”Samanlaista viestiä on kuulunut monelta suunnalta ja murskatut alat ovat olleet merkittäviä, ohraa, härkäpapua, hernettä, rapsia.”

”Kymmensenttisestä ohrasta ei paljon kerry puimurin pöydälle varsinkin, kun sateet painavat tähkää yhä alemmas. Katseita on alettu suunnata jo seuraavaan kauteen ja valmistella peltoja syysvehnää varten”, Ruponen kertoo.

Salossa satoi kolmen päivän aikana 40 milliä. Sadesyksynä 2017 korjaamatta jäi kahdeksan prosenttia seudun viljoista. Nyt se ei riitä, Ruponen arvelee. Hän hämmästelee Luonnonvarakeskusta, joka korotti satoennustettaan vain runsas viikko sitten.

Lue lisää

Aila-myrsky repi Vaasassa puita nurin, rankkasateet vaikeuttavat puintien edistymistä – myrsky leviää kohti Etelä- ja Keski-Suomea

Maaninkalaistilan puinnit käynnistyivät maanantaina – ensi viikolla alkaa kolmannen rehusadon teko

Sateet hyppäsivät taas yli - kolmas kuiva kesä ja kato peräkkäin

Tätä kasvustoa eivät hanhet syö, eikä ukkosmyrsky hetkauta – maissi on itärajan hanhialueella turvallinen valinta rehukasviksi