Uusi lantaopas neuvoo, mistä lannan luovuttajan ja vastaanottajan pitäisi sopia keskenään - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Uusi lantaopas neuvoo, mistä lannan luovuttajan ja vastaanottajan pitäisi sopia keskenään

"Lanta on rahanarvoista tavaraa ja sen käyttömahdollisuuksia kannattaa miettiä. Liikkeelle voi lähteä vaikka pienilläkin määrillä ja seurata, millaiset lantalajit ja mitkä käytännöt sopivat omalle tilalle ja omaan viljelykiertoon."
ProAgria
Kaarinalaisen Jukka Näsäsen tilalla liete puretaan välisäiliöön, josta levittäjä sen hakee.

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia kotieläinten lantaa. Se riittäisi kattamaan valtaosan koko maan viljelykasvien fosforilannoitustarpeesta.

Ongelmana on lannan epätasainen jakautuminen Suomessa ja jopa yhden maakunnan sisällä, tuore Lanta tehokkaaseen käyttöön -opas toteaa.

Pitkät kuljetusmatkat vaativat lannan jatkoprosessointia, mutta lähellä toisiaan sijaitsevat kotieläin- ja kasvinviljelytilat voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä keskenään.

Uusi opas on suunniteltu ennen kaikkea niille kasvinviljelytiloille, joille lannan käyttö ei ole vielä tuttua.

"Monella tilalla ei ole käytetty karjanlantaa pariin sukupolveen, joten asia on vieras", yksi oppaan laatijoista, ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija Heikki Ajosenpää kertoo.

Lanta kyllä kiinnostaa, sekä ravinteiden lähteenä että maanparannuksen apuna, Ajosenpää toteaa. Varsinkin maan rakenteen ja pieneliötoiminnan kohentaminen on nyt pinnalla, kun sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja toisaalta maaperän hiilensidonnasta puhutaan kaikkialla.

Työmäärän painamilla tiloilla pelätään kuitenkin lisätyötä ja -byrokratiaa sekä myös fosforirajojen ylittymistä ja maan tiivistymistä raskaan levityskaluston alla.

Ajosenpää muistuttaa, että lanta on rahanarvoista tavaraa ja sen käyttömahdollisuuksia kannattaa miettiä. Liikkeelle voi lähteä vaikka pienilläkin määrillä ja seurata, millaiset lantalajit ja mitkä käytännöt sopivat omalle tilalle ja omaan viljelykiertoon.

"Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty", Ajosenpää muistuttaa.

Opas käy läpi lannankäytön edut maanparannusvaikutuksesta kustannussäästöön sekä ympäristö- ja imagohyötyihin.

Myös asiaan liittyvät säädökset käydään läpi.

Opas auttaa myös laskemaan lannankäytön kustannuksia, vaikka ei annakaan suosituksia hinnoista ja kustannusten jaosta. Kustannuksia mietittäessä huomioon otetaan myös esimerkiksi maan tiivistyminen, kasvuston tallaustappiota ja mahdollinen epätasainen tuleentuminen.

Oppaan lopussa on sopimusmalli, jota lannan luovuttaja ja vastaanottaja voivat käyttää pohjana asioista sopiessaan.

Oppaan laatijoiden mukaan sopimuksen ei tarvitse olla niin yksityiskohtainen kuin mallisopimus, mutta tietyt asiat olisi silti hyvä sopia kirjallisesti etukäteen. Mallin tarkoitus onkin lähinnä muistuttaa, mitkä kaikki asiat pitäisi miettiä läpi.

Lannankäyttöopas laadittiin osana Maan vesitalous ja kasvukunto -hanketta, jota MTK-Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi toteuttavat yhdessä. Oppaan laativat ProAgrian asiantuntijat Heikki Ajosenpää, Satu Paananen ja Terhi Ajosenpää.

Lue myös: Jukka Näsäsellä on neljän vuoden kokemus lannan vastaanotosta: "Suosittelen!"

Lantaopas

Lannanluovutussopimuksen lomakepohja

Lue lisää

Jukka Näsäsellä on neljän vuoden kokemus lannan vastaanotosta: "Suosittelen!"

Luomuviljan hinta elää herkästi sadon mukaan – asiantuntija: "pitkän ajan perspektiivillä hinnoissa ei ole isoa valittamista"

Markkinakatsaus: Maidontuotannon niukentuminen Euroopassa on korottanut hintoja

Perheyritys nikkaroi jopa 300 varastolaatikkoa päivässä – laatikon luvataan kestävän asiallista käyttöä 20 vuotta