"Kuluttajat tulevat pian vaatimaan tätä lisää", ennustaa ruotsalaistutkija – vasikoiden pitkällä vierihoidolla lukuisia etuja - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

"Kuluttajat tulevat pian vaatimaan tätä lisää", ennustaa ruotsalaistutkija – vasikoiden pitkällä vierihoidolla lukuisia etuja

Vasikoiden vierihoitoa automaattilypsyssä tutkiva Sigrid Agenäs uskoo, että kuluttajat vaativat tuotannon muutosta vierihoidon suuntaan tulevaisuudessa.
Markku Pulkkinen
Lotta Stubbin kokemuksen mukaan imettäjälehmällä on oltava niin korkea tuotos, että maitoa on utareessa jatkuvasti saatavilla kun vasikat ovat alle 8-viikkoisia. Arkistokuva.

Vasikoiden myöhäinen vieroittaminen emosta tai imettäjälehmästä parantaa vasikoiden päiväkasvua verrattuna juotettaviin vasikoihin. Lisäksi sillä on havaittu olevan positiivinen vaikutus vasikoiden terveyteen ja niiden ensimmäisen lypsykauden tuloksiin, kertoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n professori Sigrid Agenäs vasikoiden vierihoitoa käsittelevässä webinaarissa tiistaina.

Agenäsin johtama tutkimusryhmä tutkii parhaillaan vasikan vierihoidon toimivuutta automaattilypsyssä. Tutkimus on vielä kesken.

Kasvuun ja hyvinvointiin liittyvien etujen lisäksi vasikoiden kasvatustavalla on merkitystä myös alan imagolle.

Ainakin Ruotsissa kuluttajien keskuudessa on jo selvästi noussut kriittisyyttä vasikoiden varhaista vieroittamista kohtaan, kertoo Agenäs. Naapurimaassa on myös tiloja, jotka ovat ottaneen vasikoiden hyvinvoinnin osaksi brändiään esimerkiksi suoramyynnin tueksi.

Tutkimuksessa vasikat vieroitetaan noin 200-kiloisina, jolloin ne ovat 3-4 kuukauden ikäisiä. Päiväkasvut ovat olleet keskimäärin noin 1,3 kiloa päivässä.

Tutkimusnavetassa on tähän mennessä seurattu kolmea ryhmää, joissa on ollut 11–22 lehmää vasikoineen. Pihattoon on tehty yhteisalue emoille ja vasikoille. Sieltä lehmät kulkevat lypsylle automaattisen portin kautta. Tämä on sujunut hyvin, eivätkä vasikat ole pyrkineet seuraamaan lypsyrobotille. Tätä on helpotettu totuttamalla lehmät alueen rutiineihin ennen poikimista.

Tavoitteena on, että vasikat ja emot ovat mahdollisimman paljon tekemisissä toistensa kanssa, mikä on toteutunut. Emot ja vasikat koskettavat toisiaan usein imetyksen lisäksi päillään, mitä Agenäs pitää tärkeänä vuorovaikutuksena. Ne viettävät aikaa yhdessä myös muulloin kuin imettäessä, mutta vasikat hakeutuvat välillä levolle myös omalle erilliselle alueelleen, missä tarjolla on vasikkarehua ja heinää. Vieroitus tehdään nenäläppien avulla, mikä on todettu hyvin toimivaksi tavaksi.

Imettävien lehmien tuotos on ruotsalaistutkimuksessa ollut keskimäärin 7 079 kiloa ja ei-imettävän kontrolliryhmän lehmien tuotos 9 513 kiloa. Lukuja ei pidä kuitenkaan verrata suoraan toisiinsa. "Imettäviltä maitomäärä on suoraan meijeriin toimitettavaa maitoa, mutta ei-imettävien maitomäärästä pitäisi vähentää vasikoille juotettava maito", Agenäs toteaa.

Hän pitää vierihoitoa hyvänä mahdollisuutena tiloille, joita se kiinnostaa. "En sano, että kaikkien pitäisi tehdä näin, mutta uskon, että tällaiselle tuotantotavalle on tarvetta myös kuluttajakysynnän vuoksi tulevaisuudessa", Agenäs toteaa. "Osa tuottajista on todennut emojen ja vasikoiden vuorovaikutuksen seuraamisen niin mukavaksi, että se parantaa työssä viihtymistä."

Maidontuottajat Lotta Stubb ja Heli Ahonen kertoivat webinaarissa hyviä kokemuksia imettäjälehmien käytöstä. Heidän mukaansa vasikoiden kasvu ja terveys sekä tuotos ensikkona olivat parantuneet.

Stubb kehuu myös imettäjälehmien käytön helppoutta juottoon verrattuna "Ei mene aikaa maidon lämmittämiseen ja ämpäreiden pesuun."

Vieroitusvaiheessa vasikoilla on Stubbin mukaan ollut jopa 1,5-2 kilon päiväkasvuja. Tila on käyttänyt imettäjälehmiä nyt neljä vuotta. Viime vuonna ensikoiden keskituotos oli runsaat 11 100 kiloa. Miinuspuolena Stubb mainitsee puhtaanapidon. "Sotkua tulee varsinkin, jos samassa karsinassa on useampi imettäjälehmä."

Myös Stubbin tilalla vasikat vieroitetaan nenäläppien avulla, mikä on rauhoittanut vieroitusta paljon. "Vasikat jäävät saman imettäjän kanssa samaan tilaan vielä, vaikka imetys päättyy. Se sujuu todella rauhallisesti."

Ahosella on imettäjälehmien käytöstä jo 20 vuoden kokemus, ja hän suosittelee niiden käyttöä lämpimästi. "Uskon, että sosiaaliset kontaktit lehmien ja vasikoiden välillä lisäävät vastustuskykyä, ja vasikoiden imulla saattaa olla lehmien utareille jopa tervehdyttävä vaikutus", Ahonen pohtii.

Lisäksi ne tuovat tuottajalle hyvää mieltä. "Kyllä se motivoi työhön, kun saa seurata tyytyväisiä eläimiä. Ihan kaikki yksilöt eivät imettäjiksi sovi, mutta jotkut selvästi ihan rakastavat vasikoita."

Webinaari oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan Vahvat vasikat ja Luomumaidontuotannon kehittäminen -hankkeiden järjestämä, ja sen sisältö on saatavissa tallenteena edelleen.

Juttua korjattu 15.9. klo 8.35. Stubbin tilalla on käytetty imettäjälehmiä 4 vuotta, ei kaksi vuotta, kuten jutussa kerrottiin. Täydennetty myös tieto, että vierivasikkatutkimus on vielä kesken.

Lue myös:

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat

Video: Vasikoiden villiä rallia ja helliä hetkiä – Vierihoidossa hoivaa saavat vasikka ja lehmä

Lue lisää

Navettaan livahtanut susi raateli taas tuotantoeläimen Kalajoella – pahasti haavoittunut vasikka sai lopetustuomion

Katso, mistä norjalaistilan vasikat löysivät juuri kokoonsa sopivan aitajuoksuradan

Voidaanko lehmä ja vasikka pitää alkuviikot yhdessä robottilypsynavetassa? Ruotsalaistutkimuksen ensimmäiset kokemukset ovat hyviä

Leuto talvi siivitti nautakasvattamon rakentamista – liimapuupalkeilla harjakorkeus nousi kuuteen metriin ja luonnollinen ilmanvaihto parani