Maatalous

Itämeren alueen kotieläintilojen kasvu on kiihkeintä Puolassa

Tuore väitöstutkimus korostaa, että EU-tasolla tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta tuotanto ja samalla lannan ravinteet eivät keskittyisi väljimpien rajoitusten maihin.
Jaana Kankaanpää
Kotieläintilojen koko kasvaa kaikissa Itämeren alueen maissa. Kuva on Virosta.

Kotieläinyksiköiden koko kasvaa kaikissa Itämeren ympärysmaissa. ”Merkittävin maatalouden rakennemuutos on käynnissä Puolassa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Olli Niskanen väitöstutkimuksessaan.

Tilakoon kasvattaminen on taloudellisesti perusteltua, Niskanen toteaa. Ympäristön kannalta se voi kuitenkin johtaa ongelmiin.

Kun tuotanto keskittyy, lantaa on käytössä yhä harvemmilla, mutta suuremmilla tiloilla.

Väitöstutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 500 eläinyksikön tilojen määrä kasvaa kahdeksassa Itämeren ympärysvaltiossa niin, että ne tuottavat yli kaksi kolmasosaa kaikesta lannan fosforista. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin kolmannes lannan kokonaisfosforista.

Tarkastelussa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Viro, Tanska, Saksa, Latvia, Liettua ja Puola.

Kehityksen myötä kasvavien kotieläintilojen lannan hyödyntämiseen tarvitaan näissä maissa lähes viisi miljoonaa hehtaaria levitysalaa luopuvilta tiloilta tai lantaa vastaanottavilta tiloilta.

Muutoksen kokoluokasta kertoo se, että viisi miljoonaa lisähehtaaria vastaa 64 prosenttia vuoden 2010 kokonaislevityspinta-alasta ja 15 prosenttia tutkittujen alueiden kokonaispeltoalasta.

Jos peltoa ei löydy riittävästi taloudellisesti järkevältä etäisyydeltä, ravinteiden kumuloitumisen riski on olemassa, Niskanen toteaa.

”Olisi tärkeää, että ravinteiden, myös lannan fosforin, käytön ohjaus toimisi eri maissa yhteneväisin perustein, jotta tuotanto ei pitkällä aikavälillä keskittyisi maihin, joissa rajoitukset ovat väljimmät. Tämä seikka on syytä huomioida EU-tasolla maatalouden ympäristöpolitiikkaa kehitettäessä”, hän suosittelee.

Lue lisää

Korona pakotti miettimään huoltovarmuutta – nauta tuo vakautta

"Ruokaketju hanskasi koronatilanteen varsin hyvin – meillä on sitkeyttä selvitä hankalistakin tilanteista"

Maatalouden rakennekehitystä tuettava jatkossakin

Matala korko ei ole ikuinen