Maatalous

Kaivattu pouta on vauhdittanut puinteja

Viime viikon myrskyn tuomat sateet kastelivat pellot pahasti Pohjois-Savossa.
Kari Salonen
Viljan sato ja laatu vaihtelee äärestä laitaan.

Kuluneet poutapäivät ovat vauhdittaneet puinteja, Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr toteaa tuoreessa puintikatsauksessaan.

Uudellamaalla on toiveena saada loput viljat puitua viikon sisällä. 85 prosenttia puitavasta pinta-alasta on alueella valmiina. Eniten puimatta on kevätöljykasveja.

Varsinais-Suomessakin poutajakso auttoi puintien rivakkaa etenemistä. Puintikosteudet ovat olleet tähän asti siedettäviä runsaasta jälkiversonnasta huolimatta. Silti etenkin vehnää on jouduttu kuivaamaan pitkiä aikoja.

Sadon joukossa on ollut paljon pieniä, vihreitä ja rikkajyviä. Varsinais-Suomessa kaurat ovat tummuneet kosteassa säässä ja syysmyrkyt varisuttaneet puimatonta satoa. Vehnän sakoluku on puintien venyessä laskenut.

Varsinais-Suomessa kiinnostus syyskylvöisiä kasveja kohtaan on ollut kasvussa. Öljykasveja ja ruista on kylvetty runsaasti.

Kymenlaaksossa puinnit ovat loppusuoralla. Kaurasadosta odotetaan hyvää, muut viljat jäävät totutusta satotasosta. Härkäpavun sato-odotukset putosivat tavallisesta puoleen.

Satakunnan alueella ei jää huomattavia määriä viljapeltoja puimatta, Vyrin asiantuntijaraatí arvioi. Satoarviot alueelta ovat heidän mukaansa olleet alakanttiin.

Satakunnassa syysvehnän valkuaispitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen korkeita. Kevätvehnät sato on heikohko, mutta niidenkin valkuaispitoisuus on ollut hyvällä tasolla. Myös sakoluku on vielä täyttänyt myllyvehnän laatukriteerit.

Ohra on Satakunnassa ollut määrältään ja laadultaan keskimääräistä heikompaa.

Myrskytuuli varisutti Satakunnassa jonkin verran kauraa maahan ja lakoonnutti ohraa. Sademäärä jäi kuitenkin pelättyä pienemmäksi ja puinnit ovat jatkuneet hyvällä vauhdilla.

Kanta-Hämeessä arvioidaan vehnän olevan ainakin osin rehulaatuista. Rypsi- ja rapsikasvustot ovat heikkoja ja niissä on paljon rikkakasveja.

Ohra on Kanta-Hämeessä jälkiversonut voimakkaasti etenkin kovilla mailla. Myös kaurassa ja vehnässä on jälkiversontaa. Kaura on kuitenkin viljoista onnistunein tällä satokaudella.

Päijät-Hämeessä kahukärpäset ovat vioittaneet ruista. Pellot ovat olleet niin pehmeitä, ettei torjuntatoimenpiteisiin ole päästy. Puintien edetessä viljojen hehtopainot ovat laskeneet. Alueen puinnit saataisiin viikon poutasäässä valmiiksi.

Etelä-Pohjanmaalla satonäkymät ovat parantuneet puintikauden edetessä. Samaan aikaan laatutappiot ovat kasvaneet. Ensi viikon loppuun mennessä puinnit saadaan valmiiksi, jos kelejä riittää.

Etelä-Pohjanmaan vehnät ovat olleet kohtuullisen painoisia. Kaurat ovat keventyneet puintikauden edetessä. Lakoontuneissa kaurakasvustoissa on ollut havaittavissa myös jyvien itämistä.

Ohran laaduissa tulee Etelä-Pohjanmaalla olemaan suurta hajontaa.

Pohjanmaalla viljan laatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelua löytyy tältäkin alueelta. Syyskuun poutapäivien aikana saataneen lähes kaikki viljakasvit puitua. Jäljelle jää vielä öljykasvi-, herne- sekä härkäpapukasvustoja.

Pohjanmaan härkäpavuista ainakin viidennes on kehitysasteeltaan niin myöhäisiä tai satotasoltaan heikkoja, ettei niitä kannattane puida.

Useimpien kevätöljykasvilohkojen puinti venyy Pohjanmaalla lokakuun puolelle.

Pohjois-Pohjanmaalla hometoksiinipitoisuudet ovat vielä olleet alhaiset ja hehtolitrapainot viime vuotta korkeammat. Kaura- ja ohrasato on normaali.

Kainuussa on saatu puitua 70 prosenttia puitavasta pinta-alasta.

Keski-Suomessa kauran uskotaan olevan laadultaan elintarvikekelpoista. Mallasohran suhteen ollaan vielä epävarmoja.

Pohjois-Savossa viljojen hehtolitrapainot ovat jääneet hieman keskimääräisestä. Jyvien väritys vaihtelee suuresti punertavasta tummaan, joten laatuongelmia voi olla luvassa.

Viime viikon runsaat sateet ovat Pohjois-Savossa pehmentäneet peltojen pinnat ja se vaikeuttaa puinteja. Loppuviikoksi on luvattu vähän sateita ja lämmintä säätä, mikä helpottaa sadonkorjuuta.

Pohjois-Karjalassa ajoissa puitu vilja on määrällisesti ja laadullisesti ollut hyvää. Alueella menee tavallista enemmän viljaa vihantarehuksi jälkiversonnan takia. Yhden ostajan poistuminen alueen markkinoilta on vaikuttanut puinti-innokkuuteen negatiivisesti ja osaltaan lisännyt vihantarehun määrää.

Etelä-Karjalassa myllylaatuista viljaa on arvioiden mukaan noin puolet puidusta sadosta. Kevätvehnällä jälkiversonta on aiheuttanut epätasaista valmistumista sekä sakoluvun vaihtelua.

Lue lisää

Kauran laatu puintien positiivinen yllätys lähes koko maassa – muutoin vaihtelut suuria niin laadussa kuin määrissä

Puinnit edelleen alle puolivälin, laatu alkaa heiketä ja pellot pehmetä

Puintikaudesta tulossa paikoin hyvin pitkä – kevätviljat kypsyvät hitaasti puitavaksi

Kylvöalan kasvusta huolimatta palkokasveille riittää kysyntää