Maatalous

Väitös: Lypsylehmien rehunkäyttökyvyn jalostukseen löytyi uusia keinoja

Malleja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa rehunkäyttökyvyn jalostusarvostelun kehittämisessä.
Sanne Katainen
Lehmäkohtaista rehunsulatuskykyä selvitettiin sontanäytteistä infrapunaspektroskopian avulla.

Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan parantaa lehmien rehunkäyttökykyä, ilmenee maa- ja metsätaloustieteen maisteri Terhi Mehtiön väitöstutkimuksesta.

Mehtiö kehitti väitöstutkimuksessaan uusia menetelmiä, jotka auttavat lehmien rehunkäyttökyvyn jalostuksessa. Lehmäkohtaista rehunsulatuskykyä selvitettiin sontanäytteistä infrapunaspektroskopian avulla. Perinnöllinen vaihtelu rehunsulatuskyvyssä oli pientä, joten jalostuksen hyödyt pitää vielä punnita suhteessa kustannuksiin.

Paremmin rehua sulattavalle lehmälle jää enemmän rehun energiaa hyödynnettäväksi. Väitöstutkimuksen mukaan eläinten välillä oli perinnöllisiä eroja myös siinä, miten tehokkaasti ne käyttävät energian maidontuotantoon, ylläpitoon ja kasvuun. Malleja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa rehunkäyttökyvyn jalostusarvostelun kehittämisessä.

Rehunkäyttökyvyn jalostaminen voi vaikuttaa epäsuotuisasti eläinten hedelmällisyyteen ja terveyteen, jos se johtaa alkulypsykaudella huomattavaan laihtumiseen. Usein poikimisen jälkeen runsaan maidontuotannon alkaessa lypsylehmät alkavat käyttää omia rasvakudoksiaan energian tarpeeseen. Tilaa kutsutaan negatiiviseksi energiastatukseksi.

”Lehmät negatiivisessa energiastatuksessa voivat vaikuttaa hyvin tehokkailta. Ominaisuutta ei haluta vahvistaa, sillä tilasta palautuminen vaatii resursseja ja pitkä ja syvä negatiivinen energiastatus voi vaikuttaa epäsuotuisasti hedelmällisyyteen ja terveyteen”, Mehtiö kertoo tiedotteessa.

Väitöskirjassa kehitettiin indikaattori hankalasti mitattavan negatiivisen energiastatuksen arvioimiseksi. Kun lehmä käyttää rasvakudoksiaan, sen veren vapaiden rasvahappojen eli NEFA:n pitoisuus kasvaa. NEFA-pitoisuutta veressä voidaan pitää energiastatuksen biomarkkerina. Tutkimuksessa NEFA-pitoisuus määritettiin maitonäytteestä. Tulosten mukaan alkulypsykauden aikana maitonäytteestä määritetty veren NEFA-pitoisuus oli perinnöllinen, ja sillä oli kohtalainen perinnöllinen yhteys hedelmällisyyden kanssa.

”Tietoa voidaan hyödyntää jalostuksessa. Silloin voidaan varmistaa, että lehmät palautuvat alkulypsykaudesta hyvin ja pysyvät terveinä ja hedelmällisinä, vaikka rehunkäyttökykyominaisuuksia lisätään jalostusohjelmaan”, Mehtiö kertoo.

MMM Terhi Mehtiö väittelee 30.9.2020 Helsingin yliopistossa aiheesta ”Genetics of novel feed efficiency and related traits in Nordic dairy cattle".

Lue lisää

Brittitutkijat kyseenalaistavat soijajuoman ympäristöedun maitoon verrattuna

Viime vuosituhannella syntynyt lehmä on harvinaisuus

”Lehmät haluavat syödä aamulla", neuvoo amerikkalainen lehmäguru Gordie Jones

MMM:n Jaana Husu-Kalliolle kummilehmä: "Olen niin ylpeä kotimaisesta maidontuotannosta"