MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Maatalous

Viljan ostajat: Viljan laatu odotuksia parempi, vaikka pahimmillaan ehdittiin pelätä jo katastrofia

Myllylaadun vehnää riittää teollisuudelle, kaura odotuksia parempaa.
Jaana Kankaanpää
Viljanäyte pitää ottaa huolellisesti niin, että se edustaa koko analysoitavaa erää.

Kylmyyttä ja kuumuutta, pitkä kuivuus ja sadejakso sekä vielä sateiden aiheuttama jälkiversonta. Odotukset viljasadon laadulle eivät vielä muutama viikko sitten olleet kovin kummoiset.

"Odotuksia parempi", luonnehtii Raision viljapäällikkö Minna Oravuo sadon laatua nyt, kuin puinnit on saatu päätökseen.

MT tiedusteli alkuviikon aikana näkemyksiä sadon laadusta kolmelta viljanostajalta. Näkemykset menevät pitkälti yksiin: kasvukauden olosuhteisiin nähden laatu on varsin kohtuullinen.

Raision ja Fazer Myllyn analysoimista syysvehnistä valtaosa on ollut myllykelpoista.

"Toki mukaan on mahtunut myös eriä, joissa valkuaispitoisuus alittaa myllyvehnälle asetetun rajan, mutta niiden osuus ei ole suuri", toteaa Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi.

Sen sijaan kevätvehnällä vaihtelu on jonkin verran suurempaa kuin syysvehnällä. Kevätvehnäkasvustojen kehitystä hidasti kylvöjen jälkeinen kylmyys ja alkukesän kuivuus.

Ongelmaksi muodostuivat myös korjuukauden sateet, joiden pelättiin romahduttavan sakoluvut. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole tapahtunut.

"On aikaisin puituja eriä, joissa sakoluku on sadan tuntumassa ja syyskuun lopussa puituja eriä, joissa sakoluku on yli 300", Hirvi kertoo.

"Sateiden aikaan nämä myöhään puidut vehnäkasvustot ovat usein olleet vielä sen verran vihreitä, ettei sakoluku ole lähtenyt putoamaan."

Toisaalta osa kevätvehnistä puitiin todella myöhään, lokakuun puolella, Oravuo muistuttaa. Niissä sakoluku oli jo päässyt laskemaan tuntuvasti.

Myös valkuaispitoisuus on ollut vehnissä korkea, 13–14 prosenttia. "Se on tällä tasolla jo kolmatta vuotta peräkkäin, kun aiemmin se on ollut 12–13", Oravuo kertoo.

Oravuo arvioi, että selitys korkealle valkuaispitoisuudelle voi olla kasvukauden oloissa.

"Sato on määrällisesti tavanomaista pienempi, joten johonkin kasvi on saamansa typen käyttänyt."

Raisiolle toimitetuissa näytteissä on ollut myös eriä, joissa sakoluku on alhainen mutta valkuaispitoisuus korkea.

"Olemme ottaneet tässä vaiheessa käyttöön näitä eriä varten 'välivehnäluokan' elintarvike- ja rehulaadun väliin. Katsomme myöhemmin, mihin käyttöön siihen menevä vilja ohjataan."

Kasvukausi osoitti Oravuon mukaan jälleen sen, miten lajikevalinnalla voi vaikuttaa sadon laatuun. "Suositulla Mistral-lajikkeella ei ole välttämättä meidän olosuhteissamme riittävän hyvää sakolukukestävyyttä."

Kotimainen teollisuus tulee hyvinkin pärjäämään nyt korjatulla vehnäsadolla, Oravuo toteaa.

"80 prosenttia kevätvehnäeristä täyttää meidän myllyvehnäkriteerimme. Se on aika korkea osuus."

Hän kuitenkin muistuttaa, että tähän mennessä tietoa on vasta "jyvälaadusta".

Tarkempaa tietoa leivontalaadusta saadaan, kun teollisuus ottaa toimitettuja eriä käyttöön. Tähän mennessä käyttöön on otettu vasta ensimmäisiä tämänvuotisia syysvehniä.

Sadon laatuun ollaan varsin tyytyväisiä myös rehuvehnää ostavassa A-Rehussa.

"Hehtolitrapainoltaan hieman kevyempää kuin viime vuonna ja valkuainen hieman alhaisempi, mutta pääosin aivan kohtuullinen", kertoo yhtiön hankintapäällikkö Taneli Marttila.

Kauraa A-Rehun Marttila luonnehtii "kuluneen kasvukauden voittajaksi", niin paljon parempilaatuista satoa saatiin ennakko-odotuksiin nähden.

"Kevyempää kuin viime vuonna, mutta kun otetaan huomioon kasvukauden olosuhteet, voi olla vain tyytyväinen."

Hänen mukaansa syyskuun poudat pelastivat kaurasadon. "Itsekin sivutoimisena viljelijänä mietin alkukuusta, että jos ei pian tule poutaa, joudutaan kokemaan syksyn 2017 toisinto ja katastrofi."

Kaurasadon suurimmaksi ongelmaksi arvioitiin ennakkoon pahan jälkiversonnan vuoksi vihreäksi jääneitä jyviä. A-Rehulla onkin jouduttu käännyttämään eriä märkyyden takia tavanomaista enemmän.

Fazer on puolestaan joutunut hylkäämään muutamia kauraeriä, joissa jyvät ovat tummuneet puintikauden sateiden vuoksi.

Mikäli jyvän ydin on päässyt tummumaan, se aiheuttaa lopputuotteeseen paitsi väri- myös makuvirheitä, Hirvi kertoo.

Kaurassa on Hirven mukaan todettu jonkin verran viime vuotta enemmän DON-toksiineja. "Toisaalta viime vuosi olikin niiden suhteen aivan erityisen hyvä."

A-Rehullakaan korkeita hometoksiinipitoisuuksia ei ole juuri todettu kaurassa.

"Vain muutama yksittäinen ohraerä on jouduttu hylkäämään punahomeitten vuoksi", Marttila toteaa.

Mallasohranäytteitäkin Raisiossa on ehditty jo ottaa vastaan ja analysoida, mutta aivan tarkkaa kokonaiskuvaa niiden laadusta ei Oravuon mukaan ole vielä kerrottavissa.

Sen verran kuitenkin varmaksi tiedetään, että siinä missä kaura yllätti, mallasohran sato oli juuri niin heikko kuin pelättiinkin: valkuainen on korkea ja jyvät pieniä.

A-Rehu ostaa myös hernettä. Sen osalta maltti oli tänä vuonna todella valttia, Marttila toteaa.

"Kun puintien kanssa vain malttoi odottaa, lopputuloksena oli aivan ok-sato. Ei sellaiset huippulukemat kuin viime vuonna mutta aivan kohtuulliset."

Keskimääräiset hehtaarisadot asettuvat tänä vuonna 3–4 tonnin paikkeille, kun viime vuonna yllettiin jopa viiteen tonniin. Valkuaispitoisuus on lähellä viime vuoden tasoa.

Lue lisää

Vaikka ruissato jäi niukahkoksi, varastot takaavat, että leipureille riittää kotimaista ruista

Altia yhdistyy norjalaisen Arcuksen kanssa uudeksi väkevien alkoholijuomien yhtiöksi – Altian osakkeenomistajille 53,5 prosenttia omistuksesta

Suomeen tuotiin historiallisen vähän viljaa viime satovuonna – edellisestä viljasadosta riitti vientiinkin

Pro Ruis ei ole hanke eikä saa hanketukia