Maatalous

Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoitti Helsingin yliopistolle 750 000 euroa – varoilla rakennetaan ainutlaatuinen mittausasema Viikkiin

Asemalla aiotaan mitata peltomaan hiilen sitoutumista ja kasvihuonekaasujen vaihtoa. Sitä ovat rahoittaneet myös Weisell-säätiö ja Suomen Akatemia.
Markku Vuorikari
Lahjoitusvaroilla Helsingin Viikkiin perustettavalla mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja.

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on päättänyt lahjoittaa Helsingin yliopistolle 750 000 euroa, yliopisto kertoo verkkosivuillaan.

Maatalous-metsätieteiden koulutusalalle osoitettu lahjoitus on yksi Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n historian suurimmista yksittäisistä lahjoituksista.

"Yhdistyksemme haluaa panostaa maaperän tutkimukseen ja suojeluun taistelussa ilmastonmuutosta, maan köyhtymistä ja vesien rehevöitymistä vastaan", kertoo toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Helsingin yliopisto käyttää lahjoitusvarat peltojen kasvihuonekaasuja mittaavan aseman perustamiseen Viikkiin.

Mittausasemaa ovat rahoittaneet myös Weisell-säätiö ja Suomen Akatemia. Suunnittelussa otetaan mallia Juupajoella Hyytiälässä jo lähes 30 vuotta toimineesta SMEAR II -asemasta.

Apulaisprofessori Mari Pihlatie iloitsee lahjoituksesta: "Perustettavalla huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja".

"Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saamme selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen", hän kertoo tulevan aseman toiminnasta.

Edistyksellisellä asemalla voidaan tutkia myös esimerkiksi sääolojen vaikutusta hiilen sidontaan, valumavesien mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää sekä maatalouden vesistövaikutuksia.

"On juhlava ja hieno hetki yliopistolle saada tällainen lahjoitus ja saada se sellaiseen käyttöön, jolla on iso yhteiskunnallinen vaikutus. Tämä on sellainen perustehtävä, jota yliopistolla halutaan tehdä", sanoo Helsingin yliopiston kansleri, fysiikan professori Kaarle Hämeri.

Aseman perustaminen on Hämerin mukaan erittäin tärkeää hiilen kierron perusteiden tutkimuksen kannalta.

"Ilmastonmuutoksen kunnollinen ymmärtäminen vaatii ainevirtojen ja varastojen, eli tässä tapauksessa hiilen kierron ymmärtämistä. Peltoympäristö on globaalisti hyvin merkittävä ympäristö, jossa hiilensidontaa voidaan lisätä merkittävästi. Hiilensidontaa voidaan parantaa, mutta se pitää varmistaa kvantitatiivisesti mittauksiin perustuen."

Tulevan aseman toiminnasta kerrotaan yksityiskohtaisesti videolla Helsingin yliopiston sivuilla.

Lue myös:

Hyytiälässä selvitetään metsien hiilitaseita – vastaavanlaisia tutkimusasemia tarvittaisiin lisää

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Helsingin yliopisto ainoa suomalaisyliopisto huippuyliopistojen listauksessa – lännen pitkään jatkunut ylivalta huipulla alkaa hiipua

Suomen lintujen pesimäkausi on tuoreen tutkimuksen mukaan entistä lyhempi ja alkaa aiemmin kuin ennen

Perhoskanta romahti Ahvenanmaalla – tutkijat ennustivat sen jo aiemmin matemaattisten mallien avulla

Metsäpalot ja ilmaston lämpeneminen muodostavat toisiaan kiihdyttävän kierteen