Maatalous

”Nurmiseoksen on oltava monipuolinen, jotta nurmi saadaan kasvamaan erilaisissa olosuhteissa”, valtakunnallisen nurmipalkinnon saaja linjaa

Mäen maatila Oy:n luomulehmien rehu tulee hyvin pitkälti omilta pelloilta.
Sanne Katainen
Valtakunnallinen nurmipalkinto myönnettiin tänä vuonna Mäen maatilalle Saloon. Kuvassa Mirka Puhakka ja Simo Mäki.

Mäen luomumaitotila Salossa haluaa tuottaa ruokinnan tärkeimmät osat, kuten valkuaisen, mahdollisimman pitkälti itse. Vaikka Varsinais-Suomessa on koettu ennätyskuivia vuosia useampi peräkkäin, tila on parantanut tulostaan vuosi vuodelta. Satotaso luomurehuntuotannossa on ollut vuodesta riippuen noin 6 000 kuiva-­ainekiloa hehtaarilta.

Tilalle luovutettiin eilen maanantaina Valtakunnallinen nurmipalkinto 2020, jonka myöntää vuosittain Laidunyhdistys ry:n säätiö.

”Luomuun valitut syväjuuriset kasvit ovat kestäneet kuivuutta hyvin. Onnistumista on tukenut myös nurmen tehokas perustaminen. Tiheys pelastaa, jos kasvuston mitta jääkin kuivuudessa alas”, perusteluissa todetaan.

Palkinto myönnetään tilalle, jossa on pitkäjännitteisesti tehty työtä nurmentuotannon kehittämiseksi, kokonaisuus on hallinnassa ja asenne avoin sekä kehittämismyönteinen.

Mäen maatilalla myös eläinten ja ihmisten hyvinvointi kuuluu painopisteisiin. 130 lypsävän karja ja kaikki muut yli kolmen kuukauden ikäiset naudat laiduntavat kesällä vähintään neljä kuukautta.

Laidunalaa on noin 20 hehtaaria ja peltoa rehun tuotannossa 185 hehtaaria. Lisäksi tilalla on sopimuspeltoja. Lehmien viimeisten 12 kuukauden keskituotos on runsaat 11 000 kiloa energiakorjattuna maitomääränä. Rasvapitoisuus oli hieman yli 4 ja valkuaispitoisuus 3,3 prosenttia. Tavoitteena on nostaa pitoisuuksia edelleen.

Osakeyhtiömuotoisen tilan yrittäjät ovat Simo Mäki, Mirka Puhakka ja Janne Mäki. Tila on ollut luomussa yhtiöittämisestään, eli vuodesta 2012, asti.

Yrittäjille on tärkeää, että nurmiseoksessa on typensitojakasveja, kuten apilaa ja sinimailasta. Niiden avulla nurmi on saatu kasvamaan myös syrjäisemmillä lohkoilla, jonne karjan lantaa ei kuljeteta. Laidunnukseen pyritään valitsemaan nurmilajeja, jotka kestävät tallaamista. Nyt seoksessa on timoteitä, nurminataa, koiranheinää, englanninraiheinää sekä valko- ja alsikeapilaa.

”Nurmiseoksen on oltava monipuolinen, jotta nurmi saadaan kasvamaan erilaisissa olosuhteissa”, Simo Mäki uskoo.

Seosten rakentamisessa käytetään apuna asiantuntijaa, ja reseptejä viilataan kokemusten mukaan.

Valtakunnallista nurmipalkintoa jakavan Laidunyhdistys ry:n säätiön tarkoitus on tukea laitumien ja muun nurmiviljelyn sekä nurmirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä.

Lue lisää

"Kun pieni ryhmä jo tuntee rajat hyvin, joukkoa on riskittömämpää lisätä", neuvoo kahden robotin pihatosta karjaa laiduntava isäntä

"Ei tämmöistä pystyisi itse hallitsemaan, pitää olla oikeat ihmiset ympärillä", linjaa 270 lehmän maitotilan yrittäjä Ville Tolonen

Kun nurmiseoksen päälajike vaihtui, liikenne lypsyrobotilla vilkastui selvästi

Kainuulaistila palkittiin tasokkaista nurmista ja kehittämishaluisesta asenteesta