Maatalous

Kiintiöt sitovat norjalaista maidontuotantoa – hallitus mukana päättämässä hinnoista

Norjan maitomarkkinoilla pätevät eri säännöt kuin EU:ssa.
Sami Karppinen
Norjassa hallitus ja tuottajajärjestöt neuvottelevat vuosittain hinnan, jolla meijerit myyvät maitoa teollisuudelle.

Norjassa maidontuotanto on tiukasti sidottu kiintiöihin ja meijereiden teollisuudelta saama raaka-aineen hinta on ennalta määrätty.

Maitokiintiöiden suuruudesta päättää vuosittain maatalousministeriö mutta neuvottelee asiasta tuottajajärjestöjen kanssa.

Tuottajajärjestöt ovat mukana myös hinnasta sovittaessa mutta tällä kertaa neuvotteluosapuoli on hallitus. Sovittu kruunumäärä luo pohjan tuottajahinnalle.

Kiintiöt ja maidonhintaneuvottelut ovat norjalaisen maidontuotannon menestyksen kulmakiviä, sanoo johtaja Helle Huseby. Hän vastaa norjalaisen Tine-meijerin kauppapolitiikasta ja hallintoasioista.

Menestystä tukee myös se, että kuljetuskustannuksia tuetaan ja maitotilan sijainti ei vaikuta raaka-maidon hintaan, Huseby lisää.

Hän kertoi norjalaisesta maidontuotannosta PI-maitoforum 2020 - Digitaalinen Tulevaisuus Areena -webinaarissa 12. päivä marraskuuta.

Kiintiöitä voi myydä tai vuokrata vain oman alueensa sisällä. Kiintiön ylittävistä maitolitroista peritään maksu, Huseby kertoo.

Vaikka kiintiöistä päätetään vuosittain, sitä voidaan pienentää tai suurentaa markkinatilanteen muuttuessa.

Esimerkiksi koronapandemian aikana maidon kysyntä on kasvanut.

Tämän seurauksena kiintiöitä on nyt muutettu niin, että jokainen maitotila voi ylittää kiintiönsä enintään viidellä prosentilla.

Tine on Norjan suurin meijeri, jonka omistaa yli 9 600 maidontuottajaa. Keskilehmäluku on 28.

Maitoa meijeri kerää 7 600 maitotilalta.

Tilamäärä on tuottajamäärä pienempi siksi, että osa tuottajista pitää omaa tilaa ja on samalla mukana jonkin suuren navetan toiminnassa, Huseby selittää.

Tine kerää lähes 94 prosenttia norjalaisten lehmien lypsämästä maidosta. Viime vuonna norjalaiset meijerit ottivat kaiken kaikkiaan vastaan 1,5 miljardia litraa maitoa.

Yhtiön liikevaihto on noin 2,2 miljardia euroa. Viime vuonna tuottajahinta oli 0,48 euroa litralta. Tähän päälle tulevat laatulisät ja mahdollinen osinko.

Norjalaismeijerillä on 30 tuotantolaitosta ympäri maata etelästä pohjoiseen. Husbeyn puheista saa sen käsityksen, että näin on myös jatkossa.

Yhtiön valitsema tie tukee koko maan asuttuna pitämistä ja sitä, että myös maaseudulla on työpaikkoja.

Huseby muistuttaa, että Norja on pitkä maa eikä pohjoisessa voi viljellä kasveja, jotka menestyvät Oslon tuntumassa. Siksi maidontuotanto on luonteva elinkeino pohjoista kohti mentäessä.

Husebyn mukaan eri puolilla maata sijaitsevien laitosten arvo on korostunut korona-aikana. Yhden laitoksen työntekijöihin tarttunut korona ei halvaannuttaisi koko yhtiön toimintaa.

Lue lisää

Keskustelu maitokiintiöistä tuntuu parsituottaja Elina Dahlista pahalta: "Meistäkin moni on investoinut tuotantoon paljon"

Valion tuottajahinnoittelun uudistus on poikinut osuuskuntiin paljon yhteydenottoja

Osuuskuntien hallitukset päättävät valiolaisten tilojen sopimusmäärät ja tuottajahinnat – määrät jo tiedossa, hinnat ratkeavat syksyllä

Valion kiintiömallissa valittu lopulta pienin paha