Maatalous

Viljelijät ottivat vaarin markkinoiden toiveista - herneestä ja kaurasta saatiin isot sadot

Viljasato jäi 3,3 miljardiin kiloon kuten kesällä jo ounasteltiin. Sato kattaa täpärästi kotimaan tarpeet ja kauraa riittää runsaasti myös vientiin.
Jarno Mela
Herneestä korjattiin syksyllä yli satavuotisen tilastohistorian suurin sato.

Viime syksyn sato jäi odotetun pieneksi, 3,3 miljardiin kiloon kesäkuun helteiden ja kuivuuden takia. Tonneja kertyi kuitenkin nipin napin riittävästi kattamaan kotimaan 2,8 miljardin kilon tarpeen ja kauraa riittää vientiinkin.

Luke julkaisi tiistaina ennakkotietoja sadosta sekä viljojen laaduista. Satoarvio ei ole juuri muuttunut elokuussa kerrotusta ennusteesta.

Viljaa saatiin talteen 3,3 miljardia kiloa, mikä on parisataa miljoonaa kiloa tavallista vähemmän. Edellisvuoden liki 4 miljardin kilon sadosta jäätiin toki kauas.

Niukkuutta jaettiin epätasaisesti. Kauran viljelyala kasvoi lähes kymmenesosan edellisen kauden hyvien hintojen innoittamana.

Vaikka kauran hehtaarisadoissa palattiin tavanomaiseen 3,64 tonnin, kaikkiaan satoa kertyi lähes tarkalleen yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, 1,17 miljardia kiloa.

Pääviljoista ohraa saatiin talteen 1,34 miljardia kiloa, 350 miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuosi sitten.

Vehnäsato kuivui peräti neljänneksen 667 miljoonaan kiloon ja edellissyksyn rukiin jättisadosta palattiin alijäämäiseen 66 miljoonaan kiloon. Varastossa ruista kuitenkin riittää.

Kesäkuun kuivuus ja sitä seurannut jälkiversonta verottivat viljojen laatua.

Ruokaviraston laatuseurannan mukaan vehnistä 44 prosenttia ja rukiista 80 kelpaa mylläreille ja mallasohrista nipin napin puolet maltaan tekijöille. Kaurasta elintarvikelaatua eli 58 kilon hehtopainoon yltää tasan neljännes.

Eniten laatuongelmia on viraston seurannan perusteella Uudellamaalla. Etelä-Pohjanmaalla vain kymmenesosa vehnästä kelpaa leivontaan.

Kauran ongelmat liittyvät pieniin jyviin ja hehtopainoon, ei juuri hometoksiineihin. Laadukkaimmat kaurat korjattiin Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Herne ratsastaa kotimaisen valkuaisbuumi harjalla. Hernesato on satavuotisen tilastohistorian suurin, yli 52 miljoonaa kiloa, ja markkinoilla sille näytetään pelkästään vihreää valoa.

Herneen ja härkäpavun tulevaisuus kotimaisena rehuvalkuaislähteenä on lupaava ja ruokakäyttökin on kasvussa, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Lukelta.

Sen sijaan öljykasveilla menee kurjasti. Viime syksyn rapsi- ja rypsisato on heikoin sitten 1970-luvun, kun öljykasvien viljely alkoi yleistyä.

Luke kerää satotilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 200 maatilalta, joista 700 on luomutiloja. Ennakkotilastoon on saatu noin 4 400 tilan tiedot.

Tilasto tarkentuu maaliskuussa 2021.

Viljasadon laatutiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurantatiedot.

Jukka Pasonen
Herne on vienyt viljelyalaa öljykasveilta ja myös härkäpavulta.
Lue lisää

Luken lausunnot eivät lämpene jatkuvalle kasvatukselle

Cap-uudistus ei mullista maataloutta – tilojen määrä jatkaa alenemista, samoin tulot

Luomusato kasvaa reipasta tahtia - mallasohra on uusi luomuhitti

Myyräkannat runsastuneet keväästä – paikoin myyriä jopa viime syksyä enemmän