Maatalous

Väitös: Tunnutusruokinta ei vaikuta suomenlampaiden ovulaatioon, mutta texel-rotuisten kyllä

Tutkimuksen mukaan yksi suomenlampaan hedelmällisyyttä tukeva tekijä on rodun vahva puolustuskyky.
Johannes Tervo
Suomenlammas tunnetaan maailmalla hyvästä hedelmällisyydestään. Sen vuoksi suomalainen alkuperäisrotu on suosittu myös risteytyskäytössä.

Suomenlampaan poikkeuksellisen hyvää hedelmällisyyttä selittävät uuhien korkea ovulaatioaste ja tehokas immuunijärjestelmä. Ruokinnalla ei ole juuri vaikutusta rodun geenien toimintaan tai hedelmällisyyteen, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kisun Pokharelin väitöstutkimuksesta.

Tiistaina Helsingin yliopistossa hyväksytty väitöstutkimus tuotti uutta tietoa lampaan naarashedelmällisyyteen liittyvästä geenien toiminnasta ja alkuperäisen suomenlampaan perinnöllisistä erityisominaisuuksista sekä ruokinnan vaikutuksista geenien toimintaan.

Tutkimus antoi lisäksi viitteitä siitä, että suomenlampaalla on geneettisesti tehokas immuunijärjestelmä, joka edistää eläinten puolustuskykyä haitallisia bakteereja ja viruksia vastaan. Tällä on todennäköisesti vaikutusta myös rodun hyvään hedelmällisyyteen.

Suomenlampaita on viety useisiin maihin parantamaan eri lammasrotujen hedelmällisyyttä risteytysjalostuksen avulla. Pokharelin tutkimusaineistoon kuului suomenlampaiden lisäksi texel-rotua sekä suomenlampaan ja texelin ensimmäisen polven risteytyksiä.

Tulosten mukaan ensimmäisen polven risteytykset olivat geneettisesti hedelmällisyydeltään lähempänä suomenlammasta kuin texeliä. Tämä viittaa siihen, että suomenlampaasta peräisin olevien geenien toiminta on ollut aktiivisempaa risteytysuuhien munasarjoissa kuin texelin geenien.

Väitöskirjassa tutkittiin kahta tärkeää hedelmällisyyteen vaikuttavaa tapahtumasarjaa: munasarjojen toimintaa ennen ovulaatiota ja aikaa ennen alkioiden kiinnittymistä kohdun limakalvoon.

Lisäenergian tarjoamisen on aiemmin todettu nostavan uuhen ovulaatioastetta eli kiimakierrossa irtoavien munasolujen lukumäärää. Tutkimuksen mukaan lisäenergia vaikutti voimakkaimmin texel-lampaiden geenien toimintaan ja ovulaatioasteeseen. Risteytysuuhin se vaikutti lievästi, mutta suomenlammasuuhiin ei juurikaan.

Tuloksen mukaan niin sanotulla tunnutusruokinnalla ei siis olisi vaikutusta suomenlampaan karitsojen määrään.

Suomenlampaalla todettiin väitöstutkimuksessa tunnetusta GDF9-hedelmällisyysgeenistä pistemutaatio, jonka oletetaan kohottavan ovulaatioastetta. Suomenlammas- ja F1-uuhilla havaittiin yli kaksi kertaa enemmän keltarauhasia munasarjassa kuin texelillä. Tämä kertoo alkuperäisrodun korkeasta ovulaatioasteesta.

Geenitutkimus antoi myös viitettä siitä, että suomenlampaalla voisi olla alttius alkioiden myöhästyneeseen kiinnittymiseen kohdun limakalvoon. Taipumuksesta on hyötyä eliön lisääntymiskyvyn kannalta etenkin heikossa ravintotilanteessa. Tällöin sen avulla siirretään jälkeläisten syntymistä sopivampaan ajankohtaan. Näin pystyvät toimimaan sorkkaeläimistä tiettävästi lisäksi vain metsäkauriit.

Kisun Pokharelin väitöskirja ”Functional Fertility Genomics in Sheep” tarkastettiin 24.11.2020 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Pokharel on kotoisin Nepalista ja tullut Suomeen suorittamaan bioinformatiikan maisteriopintoja vuonna 2009. Hän kuuluu Lukessa professori Juha Kantasen tutkimusryhmään.

Lue lisää

Lampaat pysyvät Pelson vankilatilalla vielä pari vuotta – muutto Lappian ammattiopistolle edessä vasta vuonna 2022

Maaliskuussa tehtiin suomalaisen eläinjalostuksen historiaa: Ensimmäiset suomenlampaan alkiot säilöttiin geenipankkiin

Lampoloissa märehtii vaatimattomia julkkiksia: ”Suomenlammas lienee suomalaisen maatalouden tunnetuin asia kansainvälisesti”, arvioi Juha Kantanen

Lapin Kansa: Pelson vankilan lapinlehmät ja lampaat muuttavat ammattiopisto Lappiaan Louelle