Maatalous

Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaala sai remontissa uudet, toimivat tilat – ensimmäiset leikkaukseen tuodut lehmäpotilaat on jo kotiutettu

Saaren kartanon vanhaan sikalaan rakennetut tilat olivat paitsi epäkäytännölliset myös elinkaarensa päässä.
Kari Salonen
Tuotantoeläinsairaalan johtaja Juhani Taponen esittelee täysin uusittua leikkaussalia. Ensimmäiset siellä operoidut lehmät on ehditty jo kotiuttaa, ja tila on valmis vastaanottamaan seuraavat potilaat.

Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaala ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ovat toimineet Mäntsälässä Saaren kartanon alueella vuodesta 1996 lähtien.

Laitoksen historia ulottuu huomattavasti kauemmaksi. Silloinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perusti toimipisteen 1950-luvulla niin ikään Mäntsälässä sijaitsevaan Hautjärven kartanoon, kertoo tuotantoeläinsairaalan johtaja, professori Juhani Taponen.

Siellä tiedekunnalla oli oma koetila ja kymmenpäinen karja.

Vuonna 1995 Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdistettiin osaksi Helsingin yliopistoa, joka halusi eroon Hautjärven kartanon tiloista. Tilojen kartoituksen jälkeen laitos päätyi Saaren kartanoon, jossa toimi silloinen Mäntsälän maaseutuoppilaitos, nykyinen Keuda.

"Se oli ehdottomasti paras vaihtoehto meille. Seinät eivät ole meille tärkeät, vaan oma praktiikka-alue, joka pystyttiin säilyttämään ennallaan."

Saaren kartanon rakennuksista tiedekunta sai käyttöönsä tyhjilleen jääneen sikalarakennuksen, johon sijoitettiin eläintilat. Lisäksi sen viereen rakennettiin uudisrakennus muita tilatarpeita varten.

Tilojen suhteen jouduttiin tiukan rahatilanteen vuoksi tekemään paljon kompromisseja, Taponen kertoo.

Toimintaa on hankaloittanut muun muassa se, että henkilökunta ja opiskelijat joutuivat kulkemaan pieneläinvastaanotolle eläintilojen ja leikkaussalin läpi. Myös kunnolliset eristystilat tarttuvien tautien potilaille puuttuivat.

Painetta tilojen uudistamiseen kasvatti Taposen mukaan sekin, että vanha sikalarakennus oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän.

Tilojen uusiminen oli lähellä jo vuonna 2015. Remontti oli jo suunniteltu ja klinikan tilat tyhjennetty, kun yliopisto jäädytti rahapulan vuoksi kaikki investoinnit määräämättömäksi ajaksi.

Klinikka palautettiin entiselleen ja toiminta jatkui, kunnes viime vuoden tammikuussa yliopisto ilmoitti remontin alkavan syyskuussa.

"Siitä tuli hektinen jakso. Meillä oli kuukausi aikaa päivittää vanhat suunnitelmat", Taponen kertoo.

Kari Salonen
Saaren eläinklinikka huolehtii myös usean kunnan eläinlääkintähuollosta. Pieneläinklinikalla yksi koirapotilas heräili maanantain lehdistövierailun aikaan nukutuksesta.

Tilojen uudistaminen toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ambulatorinen klinikka ja poliklinikka toimivat koko ajan keskeytyksettä ja vain sairaala jouduttiin sulkemaan puoleksi vuodeksi.

Ensin rakennettiin uudisosa pieneläinvastaanotolle. Kun se oli valmistunut ja otettu käyttöön maaliskuussa, eläintilat tyhjennettiin.

Vanhasta sikalarakennuksesta jäi purkamisen jälkeen jäljelle vain seinät ja katto. Lattian altakin vaihdettiin maamassaa metrin syvyyteen asti, Taponen kertoo.

Samalla rakennusta laajennettiin tekemällä sen rinnalle käytävä, jonka kautta leikkaussali ja opetustilat voidaan jatkossa ohittaa.

Maanantaina Taponen pääsi esittelemään uusia, vasta pari viikkoa kokonaisuudessaan käytössä olleita tiloja lehdistölle.

Runsaan kahden miljoonan euron investoinnilla on saatu lisättyä tuntuvasti tilojen toimivuutta.

Uudet tilat mahdollistavat nykyaikaisen tautisuojauksen järjestämisen. Tähän kuuluvat huolellisesti suunniteltu eristysosasto ja tautisulut tarvittaviin kohtiin.

Eläintiloissa on omat osastonsa naudoille ja muille eläimille sekä eristysosasto. Eläintilojen ja pieneläinvastaanoton väliin jäävät eläinten puhdistustila, leikkaussali, harjoitustilat sekä laboratoriot ja sosiaalitilat.

Myös pieneläinvastaanoton toimintaa on saatu joustavammaksi, koska nyt on käytössä kaksi vastaanottohuonetta entisen yhden sijaan.

Kari Salonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja, professori Mari Heinonen on tyytyväinen tiloihin, joita myös tiedekunnan opiskelijat pääsevät hyödyntämään opinnoissaan. Karsinassa tilannetta seurailee opetusemakko Emily.

Tuotantoeläinsairaalan leikkaussalikin on jo ehditty ottaa käyttöön: muutama lehmä on jo käynyt sairaalassa leikkauksessa. Maanantaina karsinat olivat tyhjinä eli potilaat oli kotiutettu.

Suomessa näin voidaan toimia, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja, professori Mari Heinonen.

"Suomen eläintautitilanne on niin hyvä, että yliopiston eläinsairaalassa hoidetut eläimet voidaan kotiuttaa takaisin tilalle. Monessa Euroopan maassa näin ei voida tartuntatautiriskin vuoksi tehdä."

Palveltuaan uusien eläinlääkärien koulutusta nämä klinikalle tuodut eläimet voidaan näissä maissa toimittaa vain teuraaksi, raadonavaukseen tai hävitykseen.

Lue myös:

Tuotantoeläinten hoito kiinnostaa myös tulevia eläinlääkäreitä – kaikki Suomen eläinlääkärit pätevöityvät tuotantoeläimiin Saaren eläinklinikalla

Kari Salonen
Kaikki potilaat eivät välttämättä ole aina auttajiaan kohtaan yhteistyöhaluisia. Juhani Taponen on suunnitellut itse karsinan vaikeasti käsiteltäviä eläimiä varten. Siinä voidaan tutkia ja operoida esimerkiksi sonneja tai ihmisiin tottumattomia emolehmiä.

Saaren eläinklinikka

  • Saaren kartanon alueella Mäntsälässä toimiva Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yksikkö.
  • Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston kliininen käytännön opetus on kokonaisuudessaan Saarella. Siihen kuuluvat tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito sekä kotieläinten lisääntyminen. Helsingin Viikkiin on keskitetty osaston kotieläinten pidon ja hyvinvoinnin opetus.
  • Tuotantoeläinsairaalaan kuuluu ambulatorinen klinikka eli kiertävä praktiikka, poliklinikka ja sairaala.
  • Kaikki eläinlääketieteen kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijat osallistuvat tuotantoeläinsairaalassa klinikkakiertoon. Yhteensä opiskelijat työskentelevät klinikalla vähintään yhdeksän viikkoa.
  • Saaren eläinklinikka vastaa eläinlääkintähuollosta Mäntsälässä, Myrskylässä ja Pukkilassa sekä osassa Orimattilaa ja Kärkölää. Klinikalla hoidetaan sekä tuotantoeläimiä että pieneläimiä.

Saari lukuina

  • Ambulatorinen klinikka tekee vuosittain noin 2 000 sairaskäyntiä sekä 200 terveydenhuoltokäyntiä pääasiassa sairaalan omalla praktiikka-alueella.
  • Poliklinikalla hoidetaan lähes 2 000 potilasta vuodessa. Valtaosa on pieneläimiä mutta jonkin verran myös hevosia.
  • Tuotantoeläinsairaalassa hoidetaan 100–200 potilasta vuodessa. Niistä suurin osa on lypsylehmiä.
  • Saaren laboratoriossa tutkitaan vuosittain noin 5 000 näytettä, joista 3 000 on maitonäytteitä.

Lue lisää

Kotipuutarhurien ei kannattaisi ostaa turvetta säkkikaupalla joka kevät – maan kasvukunnosta voi huolehtia monella muullakin tapaa

Joulun kestosuosikki muuttui pyöreälehtiseksi Mikki hiireksi – Saaren kartanon 4 000 joulutähteä valmiina myyntiin

Tuotantoeläinten hoito kiinnostaa myös tulevia eläinlääkäreitä – kaikki Suomen eläinlääkärit pätevöityvät tuotantoeläimiin Saaren eläinklinikalla

KP: Ylivieskan raviradalle ei enää saatu eläinlääkäreitä – klinikkayhtiö lopetetaan