Maatalous

Cap-uudistus ei mullista maataloutta – tilojen määrä jatkaa alenemista, samoin tulot

Luke ja PTT: Kunnianhimoisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ei välttämättä ylletä. Ruuvia pitää klristää seuraavilla kausilla.
Markku Vuorikari
Viljantuotanto säilynee seuraavallakin cap-kaudella nykyisellään, maidontuotanto alenee hieman, Luonnonvarakeskus ennustaa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) tuleva uudistus ei tuo dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. Kannattavuus säilyy vaatimattomana ja tilojen määrä jatkaa reipasta laskua, mutta tuotanto pysyy likimain ennallaan.

Luonnonvarakeskus Luke ja Pellervon taloustutkimus PTT julkaisivat keskiviikkona Makeran rahoittaman tutkimuksen ”EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja Suomen maatalous”.

Raportissa tarkastellaan unionin tulevan rahoituskauden 2021–2027 maatalouspolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomen maa- ja elintarviketalouteen.

Tutkija Heli Huuskonen Lukesta muistuttaa, ettei uudistus tuo merkittäviä muutoksia, vaan tukipolitiikan perusrakenne säilyy entisellään.

Kovin tarkkoja tietoja ei vielä ole, koska komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut capista ovat kesken ja saataneen päätökseen keväällä.

Uudistus nostaa kunnianhimoa ympäristö- ja ilmastoasioissa. Lisäksi jäsenmaat saavat lisää valtaa ja vastuuta päättää capin toteutuksesta, mikä edellyttää niiltä kansallisten strategiasuunnitelmien laatimista, Huuskonen toteaa.

Tutkijan mukaan suurin riski liittyy siihen, etteivät jäsenmaat aseta selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tai luonnon monimuotoisuuden edistämiselle.

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi ei näe, että tulevalla cap-uudistuksella on olennaisia vaikutuksia maataloustuotantoon ja tilojen talouteen. Pinta-alaperusteisista tuista tuskin luovutaan jäsenmaiden vastustuksen takia.

EU:n maksamat suorat tuet ja tuotantoon sidotut tuet säilyvät uudistuksen myötä lähes ennallaan eikä olennaisia muutoksia odoteta maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintoihin tulevalla ohjelmakaudella. Maataloustuotanto säilyy aika lailla nykyisellään vuoteen 2027 asti, Niemi arvioi.

Maataloustuilla on Niemen mukaan vain vähän ohjaavaa vaikutusta maatalouden rakennekehitykseen. Tilojen määrä vähenee kuten tähänkin saakka pitkälti teknologisen kehityksen takia.

Tutut trendit jatkuvat. Viljantuotanto säilynee nykyisellään, maidontuotanto alenee hieman ja naudan- ja sianlihassa lasku on jokin verran nopeampaa. Siipikarja pärjää ja broilereita ja munia tuotetaan lisää, vaikka kasvun odotetaan hidastuvan.

EU haluaa nostaa luomualan nykyisestä 8 prosentista 25 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2027 mennessä. Niemen mukaan rima on nostettu korkealle. Se vaatisi selkeää lisäystä luomuun siirtymisessä.

Niemen mukaan cap-uudistus on vaatimaton ympäristön ja ilmaston suhteen, jos ajatellaan Suomen ja EU:n asettamia tavoitteita. Se merkitsee, että politiikkatoimia pitää kiristää seuraavilla ohjelmakausilla, mikäli tavoitteisiin halutaan päästä.

Tukien merkitys maatalouden tuloissa ja tuotantomäärien säilyttämisessä on meillä selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa eikä se tule muuttumaan. Tuotantokustannukset ovat viljelyolojen takia selvästi markkinahintoja korkeammat, Niemi toteaa.

Lue lisää

Ilmastopaneeli selvittää turvealan tuntoja energiaturpeesta luopumisesta – tuottaja, vastaa kyselyyn ja kerro mikä huolettaa

Lukijalta: Pitääkö suomalaisen viljelijän tosiaan tuottaa viljaa Euroopan halvimmalla tuottajahinnalla nyt ja tulevaisuudessa?

Pitäisikö viljan oikeasti loppua Suomesta?

Metsänomistajat käyttävät harvakseltaan verkkopalveluita – yksi erottuu suosiossa muista