Maatalous

Arvaatko, mikä maakunta on 2000-luvulla kasvattanut eniten tuotantoeläintiheyttään? Ahvenanmaa! – Suomessa vain kolme maakuntaa pääsi kasvajien listalle

Ainoat tuotantoeläintiheyttään 2000-luvulla kasvattaneet maakunnat ovat Satakunta, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa.

Viime vuosina maatiloilla on investoitu ennen kaikkea maidon ja toiseksi eniten lihan tuotantoon. Maatalouden investointitukia myönnettiin viime vuonna eniten Etelä-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Voisi siis kuvitella, että kaikilla näillä alueilla eläinmäärä hehtaaria kohti olisi jatkuvasti noussut.

Vaan eipä olekaan näin, paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi palvelu.

Taloustohtorin yhteyteen tänään avautunut Tuotantorakenne-palvelu kertoo, että ainoat tuotantoeläintiheyttään 2000-luvulla kasvattaneet maakunnat ovat Satakunta, Varsinais-Suomi – ja yllättäen Ahvenanmaa.

Ahvenanmaalla kasvu on ollut kolmikosta suhteellisesti kovinta. Kun siellä vuonna 2000 oli 0,35 eläinyksikköä hehtaaria kohti, vuonna 2018 vastaava luku oli 0,46. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan lukema on samaan aikaan laskenut 0,6 eläinyksiköstä hehtaaria kohti 0,53:een.

Toki Ahvenanmaan eläinmäärä on pikkuruinen isoihin tekijöihin verrattuna: Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2018 105 000 eläinyksikköä, Ahvenanmaalla vain 7 700.

Muun muassa tällaista tietoa voi penkoa esiin Luken uudesta palvelusta. Siihen on koottu vuodesta 2000 lähtien kaikkien Suomen maatilojen peltohehtaarit ja eläinyksikkömäärät. Ei siis vain suurempien tilojen, vaan myös pienten.

Hehtaari- ja kotieläinyksikkötiedot voi hakea palvelusta vuosien, alueen ja tuotantosuunnan perusteella. Kotieläintuotannon alueellisesta muutoksesta kertoo eläinyksikköintensiteetti eli kotieläinten määrän suhde peltohehtaareihin.

Kun mukana ovat kaikki tuotantosuunnat ja myös pienet tilat, nähdään selvästi, että eläinyksikköintensiteetti on laskenut lähes kaikilla alueilla.

Tuotantoeläimistä luopuvat useimmin juuri pienimmät tilat, eivätkä suurten isot laajennukset ole kattaneet vajenemaa.

Hehtaarit ja eläimet eivät vielä kerro kaikkea, erikoistutkija Arto Latukka Lukesta toteaa. Niiden perusteella ei päästä käsiksi keskisato- ja -tuotoseroihin. Lisäksi esimerkiksi kasvihuonetuotantoa voidaan laajentaa ilman että peltoa tarvitaan lisää.

Tuotantorakenteen tutkimista voikin edelleen tarkentaa valitsemalla Tuotantorakenne-palvelussa luokittelutekijäksi niin sanotut SO-eurosummat.

Kyseessä on laskennallinen euromäärä, joka huomioi tilan kaiken tuotannon, myös sen, jota ei myydä, ja arvottaa sen euroiksi. Mukana ovat siis esimerkiksi liha, maito ja vilja, mutta rahallinen arvo lasketaan myös omille kotieläimille syötetylle viljalle ja nurmirehulle. Laskentaperusteina ovat kunkin alueen keskisato ja -tuotos.

Taloustohtorin Tuotantorakenne-palveluun

Lue lisää

Luken tilasto: Vuokrapellosta maksettava hinta ei ole enää noussut, osassa tuotantosuunnista hinta jopa laskenut – alueelliset erot kuitenkin suuret

Jari Leppä: Korona näytti, kuinka vahvat Suomen maatalous- ja metsäsektori ovat – "Hajautettu tuotantorakenne ja harva asutus ovat osoittautuneet yhteiskuntamme palomuuriksi"

Maa- ja metsätalous ovat tulevaisuuden aloja

Miksi toinen saa 80 lypsävän tilalla 27 euron tuntipalkan, toinen joutuu maksamaan työtunnistaan 11 euroa?