Maatalous

Maatalouden rakennekehitys on luultua nopeampaa – viime vuonna tuotannon lopetti yli 1 400 tilaa ja uusia aloitti 390

Lopettavien tilojen lisäksi on myös vastavirtaan kulkijoita eli tuotantoon palaavia ja kokonaan uusia tiloja.
Markku Vuorikari
Kun lopettavien tilojen lisäksi lasketaan myös tuotantoon palaavat tai kokonaan uudet tilat, rakennemuutos onkin kiivaampaa kuin on ajateltu.

Maatalouden rakennekehitys on todellisuudessa nopeampaa kuin tilastot ovat kertoneet.

Maatalous- ja puutarhayritysten määrä aleni vuodesta 2018 vuoteen 2019 yhteensä 920 yrityksellä. Tuotannon lopettaneita oli kuitenkin selvästi enemmän, 1 433 yritystä, erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo.

Syynä lukemien eroon on se, että samaan aikaan 391 yritystä aloitti uutena ja 122 yritystä palasi tuotantoon. Näin tilalukumäärän nettomuutos oli pienempi kuin lopettaneiden yritysten määrä.

Maatalous- ja puutarhayritysten tilanne ei ole staattinen, Latukka toteaa. Yrittäjät tekevät vuosittain strategisen päätöksen, jatkavatko tuotantoa ennallaan, muuttavatko tuotantoa jotenkin vai lopettavatko kaiken tuotannon. Jo aiemmin lopettaneet taas voivat palata välivuosien jälkeen tuottajiksi. Kaikki nämä muutokset ovat osa jatkuvaa rakennekehitystä.

Maataloustuotannon kokonaan lopettavat yritykset ovat useimmiten kasvinviljelytiloja – eivät kotieläintiloja, kuten yleensä ajatellaan, Latukka kertoo. Sekä uusissa yrityksissä että tuotantoon palanneilla tiloilla harjoitettiin useimmiten kasvintuotantoa.

Näihin muutoksiin voi perehtyä Luken Taloustohtori-sivustolle julkistetussa uudessa Tuotantosuuntamuutokset-palvelussa.

Vuonna 2019 jatkavista yrityksistä 90 prosenttia jatkoi tuotantoa ennallaan siten, että tuotantosuunta ei muuttunut. Tilakokoa kasvatettiin usein investoimalla.

Tiloista 10 prosenttia muutti tuotantoa eri tavoin siten, että myös tuotantosuunta muuttui. Vilkkainta siirtyminen tuotantosuunnasta toiseen oli sekatiloilla, viljatiloilla ja muilla kasvinviljelytiloilla. Muutokset tapahtuivat usein näiden tuotantosuuntien välillä.

Vuonna 2019 maataloustuotannon lopetti lähes kolme prosenttia yrityksistä, 1 433 yritystä. Näistä kasvinviljelytiloja oli 1 002, 70 prosenttia. Tämä vastaa näiden tilojen osuutta kaikista yrityksistä.

Suhteellisesti eniten kaiken tuotannon lopettaneita oli kasvihuonetiloissa sekä myös lammas-, vuohi- ja laidunkarja-tuotantosuunnassa. Muillakin kotieläintiloilla saatetaan luopua eläimistä, mutta useimmat näistä jatkavat kasvinviljelytiloina, ainakin jonkin aikaa.

Tuotannon aloittaneista uusista yrityksistä suurin osa oli viljatiloja ja erityisesti muita kasvinviljelytiloja. Suhteessa eniten uusia tiloja tuli lammas-, vuohi- ja laidunkarja-tuotantosuuntaan.

Tuotantosuuntamuutokset-palvelun tarkastelu perustuu tilatunnuksiin, jolloin tuotannon lopettamisiksi ja aloittamisiksi rekisteröityvät myös esimerkiksi yrityksen jakaminen kahteen uuteen tilatunnukseen tai kahden yrityksen yhdistäminen yhteen uuteen tilatunnukseen.

Palvelu kattaa yritykset vuodesta 2000 lähtien. Yritys luokittuu uudeksi, jos tilatunnusta ei löydy yhdeltäkään aiemmalta vuodelta. Mikäli tilatunnus löytyy joltakin aiemmalta vuodelta, yritys luokittuu tuotantoon palaavaksi yritykseksi.

Tuotantosuuntavaihdot-verkkopalvelun aineistona on laajennettu maatalous- ja puutarhayritysrekisteri, joka sisältää kaikki Suomen maatalous- ja puutarhayritykset, myös kaikkein pienimmät. Tarkasteluun sisältyvät hevostilat, mutta hevosia ei huomioida tuotantosuuntamäärityksessä. Tuloksia voi tarkastella tuotantosuunnittain tai tarkemmin tuotantohaaroittain. Jatkossa palveluun tarjotaan mahdollisuus tarkastella tuloksia myös alueellisesti.

Tuotantosuuntamuutokset-palveluun

Lue lisää

Luken tilasto: Vuokrapellosta maksettava hinta ei ole enää noussut, osassa tuotantosuunnista hinta jopa laskenut – alueelliset erot kuitenkin suuret

Miksi toinen saa 80 lypsävän tilalla 27 euron tuntipalkan, toinen joutuu maksamaan työtunnistaan 11 euroa?

Työllisyystoimet kärkihankkeeksi

Onko maatalous sittenkin paljon kannattavampaa bisnestä kuin on ajateltu? Ei, vaan Tilastokeskus teki päivityksen