Maatalous

Päiväperhoskesä oli yksi 2000-luvun kehnoimmista viime vuonna – kesän paras havaintoruutu oli Pohjois-Karjalan Kiteellä, missä tavoitettiin 59 lajia

Yhteensä 230 luonnonharrastajaa havainnoi päiväperhosia läpi Suomen. Tietoja kertyi yhteensä 103 lajista ja 246 000 päiväperhosesta.
Juha Jantunen
Läpi Suomen ennätyksellisen runsas nokkosperhonen poikkesi muista lähisukuisista täpläperhosista, joiden yksilörunsaus ja havaintoruutujen osuus eivät yltäneet edes keskivertovuoden tasolle.

Viime kesänä toteutetun valtakunnallisen päiväperhosseurannan mukaan kesän perhosmäärät olivat neljänneksen pienemmät kuin vuonna 2019. Määrät olivat pienemmät siitäkin huolimatta, että havaintoja ilmoittaneet olivat perhosten perässä yli tuhat päivää enemmän.

"Päiväperhoskesä oli yksi 2000-luvun kehnoimmista tähän mennessä. Niukemmin perhosia on ollut lennossa vain vuosina 2008 ja 2014", kertoo seurannasta vastaava Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Vaikka kesäkuu oli helteinen ja vuosi kaikkinensa Suomen mittaushistorian lämpimin, merkillinen edellistalvi ilmeisesti vei pohjan perhoskauden perustuksilta, arvioidaan tiedotteessa.

Paksu lumisuoja pohjoisessa ja sen lähes täydellinen puuttuminen maan eteläosissa osaltaan selittänevät, miksi päiväperhosia ilmoitettiin pohjoisessa tavallista runsaammin ja etelässä puolestaan tavallista vähemmän.

Nokkosperhonen ja sitruunaperhonen ovat aikuisena talvehtivia päiväperhoslajeja. Nokkosperhosen havaintomäärät veivät sen lajitilaston ykköseksi 11 vuoden tauon jälkeen ja sitruunaperhonen oli kakkonen.

Päiväperhosten kärkikastiin yleensä kuuluva lanttuperhonen sen sijaan tippui kärkiviisikon ulkopuolelle. Heikompaan suuntaan ajautuivat myös loistokultasiipi, haapaperhonen ja metsäpapurikko.

Edeltävää perhoskesää hallinneiden ohdakeperhosten määrä romahti nyt alle sadasosaan ja niitä nähtiin lähinnä yksittäin maan eteläosissa.

Kesä oli suotuisa kirjoverkkoperhoselle, rämekylmänperhoselle ja kansallisperhosellemme paatsamasinisiivelle sekä kärkikymmenikköä jo hätyyttelevälle keisarinviitalle.

Edellisvuosia runsaammin havainnoitiin myös monia pohjoisimman Suomen lajeja. Esimerkiksi Enontekiön takatuntureiden kääpiöhopeatäplästä edelliset seurantatiedot olivat peräti yhdeksän vuoden takaa.

Yhteensä 230 luonnonharrastajaa havainnoi päiväperhosia läpi Suomen ennätyksellisen monesta seurantaruudusta. Tietoja kertyi yhteensä 103 lajista ja 246 000 päiväperhosesta.

Eniten perhosia kirjattiin Etelä-Hämeestä ja lajeja Varsinais-Suomesta. Kesän paras päiväperhosruutu löytyi jälleen Pohjois-Karjalan Kiteeltä, josta tavoitettiin 59 lajia.

Valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan voi osallistua tallentamalla omat havaintonsa Lajitietokeskukseen. Keskeiset ohjeet löytyvät seurannan sivuilta.

Seuranta on aloitettu vuonna 1991 ja tarkoituksena on tutkia Suomen päiväperhoslajiston levinneisyyden ja runsauden muutoksia. Suomen 122 päiväperhoslajista vakituisia on noin sata ja 14 elää yksinomaan Lapissa.

Seurannasta vastaavat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura. Seuranta jatkuu kesällä 2021 ja on kaikille avoin.

Lue lisää

Nuorten eräkerhot eivät ole vain tuleville metsästäjille – puukon käsittely, nuotion tekeminen ja suunnistus ovat hyödyllisiä taitoja ihan kaikille

Tämä pieni perhonen lentää käsittämättömän matkan Afrikasta Lappiin – nyt elokuussa niitä voi helposti bongata ympäri Suomea

Kulunut kesä ei suosinut päiväperhosia – perhosia jopa neljännes viime vuotta vähemmän

Opettaja huolestui poikien lukutaidon heikkenemisestä ja kirjoitti seikkailukirjan, joka etenee kuin tietokonepeli ikään