Maatalous

Nälkiintyneet lampaat ja kuollut pässi kuvitteellisella lammastilalla testasivat eläinsuojeluvalvontaa eri puolilla Suomea – harjoitus osoitti, että yhtenäisille ohjeille on tarvetta

Kuvitteellisen tapauksen kiireellisyys arvioitiin eri tavoin ja siinä päädyttiin eri lopputuloksiin.
Jukka Pasonen
Harjoituksen pohjana oli kuvitteellinen eläinsuojelutapaus, jossa lampaat olivat jääneet vaille hoitoa, rehua ja vettä.

Kun 79 eläinlääkäriä ympäri Suomen saa eteensä saman, kuvitteellisen eläinsuojelutapauksen, päätyvätkö he keskenään kovin erilaisiin menettelytapoihin ja ratkaisuihin?

Tätä testattiin loka–marraskuussa, kun kunnallisille valvontaeläinlääkäreille ja eläinsuojeluvalvontaa potilastyön ohella tekeville kunnaneläinlääkäreille järjestettiin valtakunnallinen harjoitus.

"Pääosin eläinlääkärit toimivat harjoituksessa yhdenmukaisesti, suorittivat tarkastuksen ja ryhtyivät toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi", harjoitusta koordinoinut eläinlääketieteen tohtori, erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö kertoo.

"Jonkin verran toiminnassa kuitenkin todettiin vaihtelua. Kaikki osallistujat eivät ottaneet tapausta vireille heti ensimmäisen ilmoituksen perusteella eikä yhteisiä ohjeita vireille ottamisesta ollut käytössä. Tapauksen kiireellisyyden arviointi tehtiin myös eri tavoin ja siinä päädyttiin erilaisiin lopputuloksiin."

Harjoituksen loppuraportti valmistui viime viikolla. Siinä todetaan, että eläinsuojeluvalvontaan tarvitaan yhtenäiset, valtakunnalliset ohjeet.

"Koska eläinsuojeluvalvonta on valtion työtä, tulisi ohjauksen olla yhtenäistä koko maassa", Lepistö sanoo. "Kun kyseessä vielä on toimiala, jossa käytetään merkittävää julkista valtaa puuttumalla ihmisten perusoikeuksiin, on oikeista menettelytavoista huolehdittava myös oikeusturvan takia."

Harjoitus käynnistyi hiukan epämääräisellä ilmoituksella, jossa ohikulkija epäili puutteita lampaiden hoidossa. Usein ensimmäinen ilmoitus on juuri tällainen, melko vähän tietoa sisältävä.

Osallistujien piti kertoa, miten he reagoivat ilmoitukseen, keihin ottavat yhteyttä ja lähtevätkö valvontakäynnille. Koko harjoituksen ajan eläinlääkärien piti kirjata se, miten käytännössä toimittaisiin, ei sitä, miten ideaalitapauksessa pitäisi toimia.

Seuraava ilmoitus tuli kunnan sosiaalitoimesta. Sieltä kerrottiin, että asiakkaan kyky huolehtia eläimistä huolestuttaa. Asiakkaan ei oltu nähty ruokkivan eläimiä tai hoitavan niitä millään tavalla.

Kolmas vaihe oli valvontakäynti – kuvitteellinen sekin.

Lampaiden havaittiin olevan vailla ruokaa ja vettä, keritsemättömiä, huopuuntuneita ja pitkäsorkkaisia. Osa oli laihoja, jotkut eivät edes jaksaneet nousta ylös.

Huonokuntoisen rakennuksen takaa löytyi kuollut pässi, jonka kuolinaikaa tai -syytä omistaja ei osannut kertoa.

Eläimiä ei ollut rekisteröity eikä niillä ollut korvamerkkejä.

Harjoitus eteni niin, että omistaja lupasi korjata eläinten olojen puutteet, mutta ei tehnyt asian eteen mitään.

Kaikki nämä ovat käytännön työssä usein eteen tulevia tilanteita, Lepistö kertoo. Saman tapauksen käsittelyssä viranomaisten tulisi päätyä samankaltaiseen toimintaan, aikatauluun ja lopputulokseen.

Harjoituksen tarkastuksilla keskityttiin havainnoimaan samoja asioita, loppuraportissa todetaan.

Suurin osa eläinlääkäreistä päätyi eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin: Omistajalle annettiin määräyksiä tai eläinlääkärit ryhtyivät kiiretoimenpiteisiin eli hankkivat eläimille rehua ja hoitoa ja tarvittaessa lopettivat eläimiä. Rikosilmoituksen tekivät lähes kaikki vastaajat.

Pieni osa osallistujista ei kuitenkaan ryhtynyt lainkaan kiiretoimenpiteisiin. Omistajalle myös annettiin hyvin eri pituisia määräaikoja.

Eniten vaihtelua todettiin hallinnollisissa menettelyissä, kuten asiakirjojen ja tapauksen käsittelyn eri vaiheiden tallentamisessa, asiakirjojen toimittamisessa ja tapausten sulkemisessa.

Huolestuttavaa oli sekin, että moni eläinlääkäri kertoi työskentelevänsä yksin. Myös tarkastukselle lähdettiin yksin, vaikka esitiedoissa oli useita, mahdollisesti valvojan turvallisuuden vaarantavia yksityiskohtia.

Harjoituksen loppuraportti on toimitettu Ruokavirastolle, maa- ja metsätalousministeriölle ja aluehallintovirastoille, Lepistö kertoo. Eläinsuojeluvalvontaa ohjaaville tahoille annettiin useita suosituksia yhtenäisten ohjeiden ja koulutuksen laatimiseksi. Lisäksi yhteistyötä poliisin kanssa suositellaan tiivistettäväksi.

Lue lisää

Lähes 90 eläinlääkäriä saa tänään työpöydälleen eläinsuojeluilmoituksen – näin käynnistyy maanlaajuinen harjoitus, tavoitteena on lisätä yhtenäisyyttä eri puolilla maata

Koronarajoitusten purku palauttaa valvojat kentälle – Ruokavirasto ohjeistaa valvojia koronaturvallisiin tarkastuksiin

Eläinsuojeluvalvontaa tekevät virkaeläinlääkärit kokevat turvattomuutta – pakeneminen ja poliisin apu joskus ainoita keinoja selvitä uhkaavista tilanteista

Eläinsuojelurikkomuksista annetuissa tuomioissa on suuria eroja eri puolilla maata – laatujärjestelmästä apua pulmaan