Maatalous

Tomi Kohtamäen tila on osa Seinäjokea vaikka se sijaitsee Lapuan kunnan rajojen sisällä – näin erikoinen kuntaraja vaikuttaa arkielämään

Kuntarajoilla on historiansa ja toisinaan niitä on vedetty erikoisesti. Lapuan kunnan rajojen sisällä on laskentavasta riippuen kuudesta kahdeksaan Seinäjoen enklaavia. Enklaavien mosaiikki vaikuttaa vain vähän asukkaiden arkeen.
Arto Takalampi
Seinäjoen enklaavit Lapuan Koskelankylässä rikkovat ehjän kyläkokonaisuuden. Edessä oleva Kohtamäen navetta päärakennuksineen sijaitsee enklaavissa kuten myös sitä vastapäätä, tien toisella puolella olevat talot. Kuusiaidassa menevän rajan takana oleva tiivis taloryhmä on Lapuaa, mutta pian sen jälkeen on taas Seinäjoen enklaavi ja sitten Lapuaa. Oikean alanurkan omakotitalo on Lapuan puolella.

Lapualaisen maidontuottajan Tomi Kohtamäen kotitila ja hänen sille rakentamansa navetta ovat kokonaan Lapuan ympäröimässä Seinäjoen enklaavissa. Perhe asuu Lapuan puolella.

Kunnan pääalueesta erillään sijaitsevaa, toisen kunnan sisälle jäävää aluetta kutsutaan enklaaviksi. Näitä erillisiä, pelto- tai useimmiten metsäpalstoja on isojaon jäljiltä etenkin Pohjanmaan rannikkomaakunnissa sekä Varsinais-Suomessa.

Eteläpohjalaisen Lapuan kaupungin sisällä Koskelankylässä on hieman laskentatavasta riippuen 6–8 enklaavia, jotka kuuluivat entiseen Nurmon kuntaan ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen nykyiseen Seinäjokeen.

Kohtamäen kotitila on yhdessä enklaaveista. Hän rakensi tilalle vuonna 2007 pihattonavetan. Robottipihatossa on vajaat 60 lypsylehmää. Pellot ovat sekä Lapuan että Seinäjoen puolella.

Käytännön maatalouden harjoittamiseen enklaavilla ei ole Kohtamäen mukaan mitään käytännön merkitystä. Alkuvaiheessa hän joutui opastamaan rekkakuskeja oikeaan osoitteeseen navigaattorin temppuillessa.

"Maataloushallinnossa Lapua ja Seinäjoki kuuluvat samaan yhteistoiminta-alueeseen, mikä on hyvä asia. Silloin on sama, soitanko Seinäjoen vai Lapuan maataloustoimistoon. Asiat hoituvat."

"Sama koskee eläinlääkäripäivystystä, joka on kummassakin kunnassa yhteinen", hän sanoo.

Tilanne olisi Kohtamäen mukaan täysin toinen, jos Lapua olisi aikanaan muodostanut yhteistoiminta-alueen pohjoisemman Kauhavan kanssa. Silloin enklaavin rajalla olisi merkitystä eikä maatalousbyrokratia hoituisi ehkä yhtä jouhevasti kuin nyt.

Yksi byrokraattinen kukkanen navetan ja kantatilan peltoalan sijaintiin enklaavissa liittyy. Kohtamäki hankki enklaavin pellon jatkoksi lisäpellon Lapuan puolelta. Vaikka molemmissa kasvaa sama kasvi, lohkoja ei saa samaksi kasvulohkoksi.

"Ne täytyy tukihakemuksessa eritellä. Se aiheuttaa muutaman lisäklikkauksen hakemuksen täyttäjälle, jolle olen ulkoistanut nämä paperityöt", hän sanoo.

Veronsa Kohtamäki maksaa asuinkuntansa mukaan Lapualle, mutta kiinteistövero navetasta menee Seinäjoelle.

Entä jos Seinäjoen enklaavit päätettäisiin siirtää ympäröivään Lapuaan?

Kohtamäen mukaan silläkään ei olisi käytännön merkitystä, sillä hän ei huomaa arjen toiminnassaan enklaavia mitenkään. Edes suhteessa naapuritiloihin enklaavi ei näy missään.

"Kaikki täällä ovat samoja koskelankyläläisiä. Vaikka onhan se tietyllä tavalla erikoista, että asuu Lapuan etelärajalla ja käy töissä muutaman sadan metrin päässä pohjoisempana Seinäjoen erillissaarekkeessa", hän naurahtaa tilanteelle.

"Ehkä yhteisen hyvän ja hallinnon kannalta enklaavien yhdistäminen ympäröivään kuntaan voisi selkeyttää virkamiesten hoidettavaksi jäävää byrokratiaa."

Jukka Pasonen
Enklaavien mosaiikki täplittää Koskenkylän peltoaukean karttaa, ei kuitenkaan maisemaa.

Enklaavit vaikuttavat Kohtamäen mielestä enemmän kuntalaisten yksityiselämään kuin ammatinharjoittamiseen.

Perheellisenä hän kiittelee, että talo rakennettiin aikanaan Lapuan puolelle linnuntietä 400 metrin päähän navetasta, eivätkä he jääneet kantatilalle Seinäjoen enklaaviin asumaan.

Näin perheen lapset ovat päässeet Lapuan Ruhan kyläkouluun kolmen kilometrin päähän. Enklaaveissa asuvien perheiden lapset kyyditään kouluun kymmenen kilometrin päähän Seinäjoelle Nurmon keskustan isompaan kouluun.

"Kävin itsekin aikanaan koulua Nurmon keskustassa, joten kaikki kaverit olivat sieltä. En tuntenut täältä Lapualta kuin lähimmät naapurit. Tilanne muuttui vasta, kun lapset menivät kouluun", Kohtamäki sanoo.

Arto Takalampi
Maidontuottaja Tomi Kohtamäki sanoo, ettei asuminen Lapuan puolella sekä navetan ja peltojen sijainti Seinäjoen enklaavissa vaikuta mitenkään hänen maatalouteensa tai muutenkaan näy perheen arjessa. Valkoinen talo traktori vasemmalla puolella on vielä samaa enklaavia, mutta kuusiaidan takaa pilkottaa Lapuaa.

Lue lisää

"Tämä tuotantomalli on verrattavissa ultramaratoniin" – parikymppiset veljekset tekevät unelmastaan totta ja rakentavat uutta robottinavettaa

Suomalaisia maatalous- ja puutarhayrityksiä oli viime vuonna jäljellä 45 111 – rajuimmin väheni maitotilojen määrä

"Osa ostajista kertoo, että kesällä kuluu jo enemmän klapeja kuin talvella" – kesäpolttoon on kaksi isoa syytä

Polttopuut lähes päätuotantosuunta: Viljasen tilalla klapikone siirretään tositoimiin maaliskuussa