Maatalous

Pihvikarjan kasvattaja kaipaa selkeyttä naudanlihaketjuun: "Tilakohtaisia valinnan mahdollisuuksia on liikaa, samoin eri rotuja ja kasvatusmalleja"

MT:n haastattelemien emolehmäuottajien mielestä naudanlihan tuotantoa voitaisiin Suomessa ohjata nykyisistä vahvemmin.
Saara Lavi
Mikkelissä emolehmätilaa hoitavat Outi ja Petri Herttuainen valittiin juuri Pihvikarjaliiton vuoden 2020 cowgirliksi ja cowboyksi, jotka ovat lisänneet kotimaisen pihvilihan tunnettuutta ja arvostusta. Kuvassa myös koira Lätty.

Pihvirotujen kasvattajat kaipaavat suomalaiseen naudanlihaketjuun nykyistä selvempiä linjauksia.

"Suomessa ei ole kansallista strategiaa siihen, miten pihvilihaa tuotetaan", emolehmätuottaja Janne Räisänen Varkaudesta toteaa.

Hän kaipaa linjauksia siitä, mitä ketjuun halutaan sekä laadusta ja kasvutavoitteista. Nyt viestit tuntuvat ristiriistaisilta.

"Viesti tuottajien suuntaan on ollut, että emolehmiä halutaan lisää. Siihen on ollut kampanjoitakin. Silti pihvirotuisen lihan hinta laskee ja maitorotujen pihviominaisuuksia kehutaan", Räisänen kummastelee.

"Joku ei täsmää, jos pihvilihan tuotannon kasvua tavoitellaan, mutta maitorotuisia pihvejä palkitaan. Liharotujen pihvilihatuotannon tunnettuuden eteen ei ole tehty tarpeeksi", mikkeliläinen pihvikarjan kasvattaja Petri Herttuainen sanoo.

Hän muistuttaa, että tuottajat ovat jo vuosia kattaneet kohonneet tuotantokustannukset toimintaa tehostamalla, tuottajahinta ei ole niitä korvannut. "Miten tämä voi olla pelkästään tuottajien vastuulla?"

Räisäsen ja Herttuaisen mielestä naudanlihan tuotantoa voitaisiin ohjata nykyisistä vahvemmin.

"Olisi helppoa, kun teuraille olisi tietyt markkinoiden kansallisesti vaatimat painorajat ja laatukriteerit. Nyt tilakohtaisia valinnan mahdollisuuksia on liikaa, samoin eri rotuja ja kasvatusmalleja", toteaa Räisänen.

Eikö ohjaus asettaisi rotuja eriarvoiseen asemaan?

"Jos joku rotu ei malliin taivu, pitää valita toinen rotu tai myydä lihaa suoraan kuluttajille. Itse ainakin olisin valmis muutoksiin saadakseni teuraista parhaan hinnan."

Herttuainen on samaa mieltä. "Jos halutaan vähärasvaiset ja rasvaiset rodut tai ruhot eri kanaviin, niille voisi tehdä eri kriteerit."

Tuottajat uskovat, että laatukriteereitä tiukentamalla kotimainen pihvilihan tuotanto ammattimaistuisi nykyisestä ja suomalainen pihviliha voisi saada enemmän jalansijaa kotimaan ravintolakeittiöissä.

"Tukien takia ei kenenkään pitäisi pitää yhtään eläintä. Pitäisi tuottaa tavoitteellisesti sitä, mitä markkinoilla halutaan. Kuluttajalle annettu laatulupaus ei saisi koskaan pettää", Räisänen toteaa.

"Nyt osa ravintoloista suosii tuontilihaa. Esimerkiksi Australiassa tasaisen vientilaadun eteen on tehty laatutyötä vuosikymmeniä."

Herttuainen muistuttaa, että myös viennin mahdollisuuksia pitäisi selvittää. "Ja toteuttaa, mikäli se antaa paremman tuottajahinnan, vaikka kotimaisuusaste naudassa laskisi."

Lisäksi hän kaipaa tuotannolle lisää tunnettuutta ja faktoihin perustuvaa markkinointia.

"Suomalainen nautatuotanto kestää vertailun missä tahansa tuotettuun. Vahvuuksia ei hyödynnetä tarpeeksi markkinoinnissa. Tuntuu oudolta, ettei näin hyvälle pihvilihalle olisi markkinoita laajemminkin", Herttuainen sanoo.

Tuottajien kritiikki ei kohdistu yhteen lihataloon, vaan koko naudanlihasektoriin. "Nyt pitäisi vetää yhtä köyttä. Laatutyölle on tarvetta ja muutokset naudanlihantuotannossa ovat hitaita", Räisänen sanoo.

Yksi epäkohdista on tuottajien mielestä kasvatuspäivistä maksettava sonnipalkkio.

"Sen pitäisi olla pääkohtainen, niin kuin teurashiehoilla. Lihatalot voivat sitten omalla hinnoittelullaan määrittää haluamaansa ruhokokoa", Herttuainen sanoo.

Kun teuraspaino kasvaa, samalla menetetään laatua, Räisänen arvioi. "Tukipolitiikan pitäisi ohjata siihen suuntaan, mitä halutaan."

Tuotannon kasvu on johtanut siihen, että edellisissä tukineuvotteluissa emolehmille osoitettua pottia on nyt jakamassa kolmannes enemmän emolehmiä.

MTK tiedostaa emolehmätilojen murheet, vakuuttaa tuottajajärjestön nauta-asiantuntija Saara Patama.

"Muun muassa tuo AB-alueen emolehmäpalkkion laskeva yksikkötuki on asia, johon varmasti kiinnitetään uuden rahoituskauden valmistelussa huomiota, mutta valmistelutyö on kesken ja vaihtoehtoja puntaroidaan."

Suuria ongelmia alalla aiheuttaa tällä hetkellä vasikkapula, johon ei ole helppoa ratkaisua nähtävissä. "Naudanlihatilojen luopumistahti ei ongelmaa ratkaise, ja investointejakin on alalla tehty ihan näihin päiviin asti."

Tänä vuonna ennustetaan syntyvän yli 4 000 vasikkaa vähemmän kuin viime vuonna.

Lisää huomiota Patama toivoisi vasikkaterveyteen, jota parantamalla vasikoiden kasvatuksen tuloksia voitaisiin parantaa. "Sen perusteet luodaan jo maitotiloilla."

Maitorotuisten nautojen lihalla on pihvituottajien näkemyksen mukaan vahva sija suomalaisessa nautaketjussa jatkossakin.

"En näe sitä tuotantoa mitenkään huonona. Valtaosa suomalaisesta naudanlihasta tulee jatkossakin maitoketjun kautta", Räisänen sanoo.

Pihvilihalle pitäisi siksi löytää selkeästi oma sijansa markkinoilla. "Tuotanto niin kallista, ettei pihvilihaa kannata hukata tarjousjauhelihan joukkoon."

Lari Lievonen
"Tukien takia ei kenenkään pitäisi pitää yhtään eläintä. Pitäisi tuottaa tavoitteellisesti sitä, mitä markkinoilla halutaan", toteaa naudanlihan tuottaja Janne Räisänen Varkaudesta.
Lue lisää

S-ryhmä linjasi: naudanlihan tuonti Amazonin alueelta loppuu ja myyntiin vain sertifioitua lautaa

Keppana Kellarin sisustuksessa ja olutvalikoimassa riittää ihmeteltävää – Liesjärven persoonallinen ravintola taitaa retrot pihviannokset

Söin täällä: Tässä ravintolassa pihvin voi valita mureuden, marmoroitumisen ja maun voimakkuuden mukaan – lihan alkuperä kerrotaan tilan tarkkuudella

Mielipide: Hallitseeko työ yrittäjää vai yrittäjä työtään? Menestyvä viljelijä erottuu ei-menestyvistä hyvillä käytännöillään