Maatalous

Routaa on niukasti, kuohkea hanki suojaa syysviljaa pakkasilta

Jännitys jatkuu: Maalis–huhtikuu on riskialtista aikaa erityisesti syysöljykasveille, mutta myös viljoille.
Jarno Mela
Sari Peltonen toivoo, että lumipeite pysyy niin kauan kuin pakkaset jatkuvat.

Jos lumi sataa routaantumattomaan maahan, talvituhosienet pääsevät jylläämään syysviljakasvustoissa hangen alla.

Toteutuuko tämä vanha sääntö tänä vuona?

ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen ei ole toistaiseksi huolissaan.

"Lumi tuli tosiaan ennen pakkasia eikä maa ehtinyt routaantua. Paksu lumipeite on toiminut niin tehokkaana eristeenä, ettei routaa ole juuri talven mittaankaan tullut."

Peltonen ei kuitenkaan ole huolissaan.

"Joskus lumi tulee jo lokakuussa, nyt se tuli vasta tammikuussa. Lumipeitteinen kausi jää niin lyhyeksi, etteivät talvituhosienet pääse muhimaan lumen alla kunnolla. En usko, että niiden suhteen tulee ongelmaa."

Höytyväinen, suojaava lumi roudattomassa maassa on parempi kuin se, että pellon pinta vuoroin jäätyisi, sulaisi ja jäätyisi taas. Paksu jääkerros olisi talvehtiville kasveille iso rasite.

Lumikerros on suojannut kasveja myös kuluvan talven kovilta pakkasilta.

Vielä ei voida kuitenkaan hengähtää helpotuksesta.

Maalis–huhtikuu on riskialtista aikaa erityisesti syysöljykasveille, mutta myös viljoille.

Kun suojaava lumi sulaa pois, kevätaurinko lämmittää päivällä ja yöllä lämpötila laskee koviin pakkaslukemiin, tilanne voi olla öljykasveille kohtalokas, Peltonen toteaa.

Keväällä pitää muutenkin olla tarkkana.

"Jos kevät on lämmin, kuten on ennakoitu, viljat ja syysöljykasvit pääsevät roudan puuttuessa nopeasti kasvun vauhtiin. Silloin täytyy olla tarkkana lannoitusaikataulun kanssa."

Maan rakenteen kannalta routaantuminen olisi ollut hyvä asia.

"Varsinkin nyt, kun viime talvi oli Etelä-Suomessa sateinen, pelloilla kaivattaisiin roudan tekemää murustustyötä", Peltonen toteaa.

Viime syksynä ruista kylvettiin Luonnonvarakeskuksen ennakkotilaston mukaan noin 20 200 hehtaaria. Ala on hiukan suurempi kuin viime syksynä korjattu ruisala.

Syysvehnän kylvöala kasvoi 55 100 hehtaariin. Se on kaksinkertainen verrattuna viime vuonna korjattuun alaan.

Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin viime vuonna yhteensä 5 200 hehtaaria. Ala palautui toissa vuoden tasolle edellisvuoden romahduksen jälkeen.

Ruissato jää ensi syksynä jo toisen kerran peräkkäin alle kotimaan tarpeen.

Elintarviketeollisuus käyttää vuodessa noin 100 miljoonaa kiloa ruista. Viime syksyn 66 miljoonan kilon ruissato riittää laskennallisesti 7–8 kuukauden tarpeeseen.

Vuoden 2019 runsasta ruissatoa on kuitenkin vielä varastoissa. Silloin satoa korjattiin 180 miljoonaa kiloa.

Jos nyt lumen alla oleva ruisala selviytyy talvesta ja siitä korjataan sama keskisato kuin viime vuonna, ensi syksyn ruissadoksi tulee 72 miljoonaa kiloa.

Lue lisää

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista

Syysvehnää kylvettiin tuplasti viime syksyyn verrattuna, ruisalaan saattoi tulla pieni kasvu

Vaikka ruissato jäi niukahkoksi, varastot takaavat, että leipureille riittää kotimaista ruista

Pro Ruis ei ole hanke eikä saa hanketukia