Maatalous

Korkeakouluissa aloitti viime vuonna yli 8 000 opiskelijaa enemmän kuin edellisvuonna

Aloituspaikkoja lisätään edelleen, koska työmarkkinat muuttuvat ja korkeakoulutettujen tarve kasvaa.
Sanne Katainen
Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että puolet nuorisoikäluokista, eli 25–34-vuotiaista, olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Kuva Helsingin yliopiston Viikin kampukselta.

Opiskelijavalinnasta saatujen ennakkotietojen perusteella korkeakoulujen aloittajamäärät lisääntyivät viime vuonna edellisestä vuodesta yliopistoissa runsaalla 3 000 ja ammattikorkeakouluissa 5 600 opiskelijalla.

Aloittajamäärän kasvun taustalla on monia tekijöitä, kuten korkeakoulujen päätökset lisätä aloituspaikkoja.

Hakijoiden määrää taas lisäsivät koronapandemian puhkeaminen ja todistusvalinnan painottaminen sekä yleinen keskustelu korkeakoulutuksen merkityksestä, kertoo opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättiin vasta sen jälkeen, kun opiskelijat olivat jo hakeneet vuoden 2020 koulutuksiin.

Lisäaloituspaikkojen suuntaamisesta korkeakouluihin vuosina 2020–2022 päätettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä korkeakoulujen esitysten pohjalta. Tavoitteena oli turvata korkeakoulutuksen saatavuutta kattavasti eri puolilla Suomea ja eri koulutusaloilla, sillä korkeakoulutettujen tarve kasvaa.

Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että puolet nuorisoikäluokista, eli 25–34-vuotiaista, olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia.

”Taustalla on työmarkkinoiden ennakoitu muutos sekä se, että tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän kykyä omaksua uusia asioita ja hankkia lisäkoulutusta, joka on helpompaa korkeakoulututkinnon tuomien valmiuksien pohjalta”, Haapamäki sanoo.

Tavoitteena oli lisätä aloituspaikkoja etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista puolet kohdentuu terveys- ja hyvinvointialalle. Yliopistoissa lisäpaikkoja kohdistetaan eniten tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille, jotka painottuvat myös ammattikorkeakoulujen lisäpaikoissa terveys- ja hyvinvointialan jälkeen.

Myös lääketieteen alalle ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen lisättiin aloituspaikkoja.

Viime vuoden suuresta hakijamäärästä huolimatta ammattikorkeakouluissa oli viime vuonna hakukohteita, joissa ensisijaisia hakijoita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja.

Paikat ammattikorkeakouluissa saadaan useimmiten täyteen lisähaussa varsinaisen haun jälkeen.

Suosituimmat alat, joille on eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden, ovat pysyneet viime vuosina melko samanlaisina. Yliopistoissa suosituimpia ovat lääketieteet ja taidealat. Vähiten hakijoita vetävät siellä luonnontieteet, joiden suosio on viime vuosina hieman kasvanut.

Ammattikorkeakoulujen osalta terveys- ja hyvinvointialat ovat suosituimpia aloja, heikosti vetäviä taas ovat maa- ja metsätalousalat sekä tekniikan koulutus.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on Suomessa harventunut. Vuonna 2005 ammatillista koulutusta oli runsaassa 180 kunnassa ja vuonna 2018 enää alle 150 kunnassa. Lukioiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 60 lukion oppilaitoksen verran.

Tilastoista on Haapamäen mukaan nähtävissä, että opiskelijat ovat valmiita muuttamaan opiskelun takia. Syy muuttoon voi olla, että haluaa alalle, jota opetetaan vain tietyissä yliopistoissa.

Toisaalta muuton syy voi olla se, että lähialueella ei olemassa tarpeeksi korkeakoulupaikkoja toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Näin on esimerkiksi Uudellamaalla.

Lue lisää

Koulunpenkki vie tulevaisuuteen

Opiskelija-asuntojen tarjonta on tänä syksynä tavallista parempi – korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ja etäopetukseen siirtyminen eivät näy hakemusmäärissä

Korkeakoulut palaavat syksyllä asteittain lähiopetukseen – "Varmasti on opiskelijoita, joille tämä etäopiskelu ei ole sopinut"

Moni korkeakoulu jatkaa etäopetusta tulevana syksynä – kannattaako muuttaa uudelle paikkakunnalle, jos valtaosa luennoista on verkossa?