Maatalous

Luken tilasto: Vuokrapellosta maksettava hinta ei ole enää noussut, osassa tuotantosuunnista hinta jopa laskenut – alueelliset erot kuitenkin suuret

Tilastossa keskimääräinen hehtaarivuokra nousi ensi kerran yli 400 euron, kun Varsinais-Suomen keskihinta nousi 410 euroon.
Stiina Hovi
Pellon keskimääräiset vuokrahinnat maakunnittain vuonna 2019.

Pellon vuokrahintojen nousu on viime vuosina pysähtynyt, kertovat Luonnonvarakeskus Luken tuoreet tilastot, jotka koskevat vuotta 2019. Tuolloin maatalous- ja puutarhayritykset maksoivat peltomaasta keskimäärin 230 euron hehtaarivuokraa.

Tiedot perustuvat Luken kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

Vielä 20 vuotta sitten vuonna 2001 koko maan vuokrahintojen keskiarvo oli 140 euroa. Vuonna 2010 se nousi 200 euroon, mutta jo vuodesta vuodesta 2012 lähtien keskivuokra on vaihdellut 220–230 eurossa hehtaarilta.

Vuokrahintojen alueelliset erot ovat suuret.

Eniten vuokrapellosta maksettiin vuonna 2019 Varsinais-Suomessa, 410 euroa hehtaarilta. Varsinais-Suomen keskivuokra nousi useamman vuoden tasaisen jakson jälkeen 40 eurolla vuodesta 2018. Yhtä paljon Varsinais-Suomen hehtaarivuokra kallistui vuosina 2011–2012, jolloin vuokra nousi 300 eurosta 340 euroon hehtaarilta.

Selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella hinta on myös Kanta-Hämeessä, 300 euroa hehtaarilta, ja Etelä-Pohjanmaalla, 290 euroa hehtaarilta. Kummassakin keskivuokra laski hieman edellisvuodesta.

Alhaisimmat vuokrahinnat olivat Lapissa ja Kainuussa, 70 ja 60 euroa hehtaaria kohti.

Erikoistutkija Arto Latukka perustelee alueittaisia vaihteluita pellon kysynnän vaihtelulla ja eroilla alueiden tuotantosuunnilla.

Tuotantosuunnista sikatilat maksavat vuokrapelloistaan eniten. Niiden keskimäärin maksava vuora oli vuonna 2019 390 euroa hehtaarilta.

Avomaapuutarhatilat ja siipikarjatilat maksoivat vuokrapeltohehtaaristaan noin 330 euroa. Viljatiloilla keskimääräinen hehtaarivuokra oli 220 euroa ja muilla kasvinviljelytiloilla 200 euroa hehtaarilta.

Lypsykarjatiloilla ja lammas-, vuohi- ja laidunkarjatiloilla vuokrat jäivät 190 euroon hehtaarilta.

Myös taloudellisella tilakoolla on vaikutusta maksettuun hehtaarivuokraan. Suuret tilat maksoivat korkeampia vuokria kuin pienemmät tilat.

Peltoalasta jo noin kolmannes on vuokrattua. Luken mukaan maatalous- ja puutarhayritysten tasearvosta oli vuonna 2019 jo noin 43 prosenttia sitoutuneena peltoon.

Pellon osuuden kasvu johtuu pellon määrän ja hinnankin noususta. Myös kotieläintilojen osuuden vähentyessä kotieläintalouteen liittyvien omaisuusosien määrä vähenee, jolloin pellon osuus kasvaa.

Ilman pellon vuokrausta vieläkin suurempi määrä ja osuus yritysten pääomasta olisi sitoutunut peltoon. Pellon osto on kallis investointi siksikin, että siitä ei voi tehdä verotuksessa poistoja.

Luken mukaan pellonvuokraus on "antanut maatalousyrittäjille joustavan mahdollisuuden laajentaa jatkuvasti yrityskokoa ja säästää samalla pääomia myös muihin yrityskoon kasvun edellyttämiin laajennusinvestointeihin".

Vuokrapeltojen omistajat puolestaan ovat ikään kuin sijoittaneet Suomen elintarvikesektoriin.

Lue lisää

Maatalouden rakennekehitys on luultua nopeampaa – viime vuonna tuotannon lopetti yli 1 400 tilaa ja uusia aloitti 390

Arvaatko, mikä maakunta on 2000-luvulla kasvattanut eniten tuotantoeläintiheyttään? Ahvenanmaa! – Suomessa vain kolme maakuntaa pääsi kasvajien listalle

Miksi toinen saa 80 lypsävän tilalla 27 euron tuntipalkan, toinen joutuu maksamaan työtunnistaan 11 euroa?

Onko maatalous sittenkin paljon kannattavampaa bisnestä kuin on ajateltu? Ei, vaan Tilastokeskus teki päivityksen