Maatalous

Maan kalleimmat pellot Huittisissa ja Laitilassa – hehtaarista maksettiin yli 15 000 euroa

Pellon keskihinta aleni 400 euroa hehtaarilta edellisvuodesta vajaaseen 8  500 euroon. Tilastossa ovat mukana vain lisämaakaupat.
Veikko Niittymaa
Maan kalleimmat peltokaupat tehtiin viime vuonna Huittisissa, missä lisämaista maksettiin keskimäärin yli 15 000 euroa hehtaarilta. Kauppoja oli vain kolme ja nekin aika pieniä, runsaat 5 hehtaaria kukin.

Pellosta maksettu keskihinta aleni viime vuonna vajaat 400 euroa hehtaarilta 8 478 euroon. Kalleinta pelto on maan lounaisosan karjavaltaisissa kunnissa ja edullisinta pohjoisessa. Kalleimmat kaupat tehtiin viime vuonna Huittisissa ja Laitilassa.

Hintatasossa ei ole lopulta isoa eroa aiempiin vuosiin, ilmenee Maanmittauslaitoksen julkaisemasta kiinteistöjen kauppahintatilastosta 2020. Keskihinnat ovat olleet 8 500 euron tuntumassa lähes koko 2010-luvun.

Hinnat on kerätty puhtaista peltokaupoista, joita on kaiken kaikkiaan varsin vähän edellisvuosien tapaan, 716 kappaletta koko maassa viime vuonna.

Kaupankäynti näyttää tilaston perusteella vilkastuneen hieman edellisvuosista. Viime vuonna tehtiin 674 ja sitä edellisenä 561 lisämaakauppaa.

Edellisen kerran näin paljon puhtaita peltokauppoja tehtiin vuonna 2014. Vuoden 2005 tietämiin osui myyntipiikki. Silloin kauppoja oli yhtenä vuonna yli tuhat, ainoan kerran koko EU-aikana.

Toisaalta myytyjen peltojen keskikoko aleni viime vuonna samaa tahtia kuin kaupat lisääntyivät. Puhtaissa lisämaakaupoissa on vaihtanut omistajaa kolmena viime vuonna 5 250–5 440 hehtaaria peltoa.

Koronan oletettiin vaikuttavan pellon myynti- ja ostohaluihin, mutta niin ei ole käynyt, kertoo erityisasiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

"Aivan samoin kävi metsäkiinteistöjen kaupoissa. Niissäkään ei näkynyt notkahdusta kappalemäärissä eikä hinnoissa", Ärölä toteaa.

.

Kalleimmat peltokaupat keskittyvät muutamaan vahvaan maatalouspitäjään. Ärölä varoittaa kuitenkin tulkitsemasta tulosta liikaa.

"Pellon hinta vaihtelee paljon yksittäisen kunnankin sisällä. Jos yhtenä vuonna kaupat tehdään parhaista keskellä laajoja peltoaukeita ja seuraavana metsäpelloista, hintaerot voivat olla suuria."

Maan nälkä on tilaston perusteella kovinta karjavaltaisilla alueilla Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Viime vuonna pellosta maksettiin eniten sikapitäjä Huittisissa, missä kolmen kaupan mediaanihinnaksi saatiin lähes 15 000 euroa hehtaarilta ja keskihinta pomppasi peräti 17 000 euroon hehtaarilta.

Ilmeisesti mukana oli yksi erityisen kallis kauppa. Alat olivat kuitenkin pieniä, keskimäärin 5,3 hehtaaria.

Huittisten sijasta ykköseksi voidaan nostaa kana- ja erikoiskasvipitäjä Laitila, missä kolmen kaupan mediaanihinta ylitti 15 000 euroa ja keskihinta oli 15 600 euroa. Laitilassakin lohkot olivat pieniä, 6,2 hehtaaria.

Kärkikaksikon kannoilla ovat Lapua ja Mynämäki, missä hehtaarista maksettiin reilusti yli 14 000 euroa. Kummassakin kauppoja oli vähän ja myydyt alat pieniä, kauppoja oli neljä ja kolme ja peltoa vastaavasti keskimäärin 5,5 ja 7,2 hehtaaria.

Viidentenä on Kalajoki 13 400 euron keskihinnalla ja Vöyrissakin mediaanihinta yltää täpärästi yli 13 000 euroon.

Yli 12 000 euron kerhossa on jo tungosta: Kokemäki, Loimaa, Pöytyä, Nurmijärvi, Kristiinankaupunki, Närpiö, Seinäjoki, Ylivieska ja Taivassalo eivätkä Janakkala, Nakkila, Ilmajoki, Isokyrö, Turku tai Jokioinen jää kauaksi.

Toisessa ääripäässä ovat Tervola, Lieksa ja Tornio, missä hehtaarin peltoa sai reilusti alle 3 000 eurolla.

Kuntavertailu ontuu kuitenkin sen takia, että mukana ovat vain kunnat, missä on tehty vähintään kolme puhdasta peltokauppaa. Tällaisia kuntia oli viime vuonna 101 eli joka kolmas kunta. Tietoja ei siksi ole yli 200 kunnasta.

Jukka Pasonen
Pellon hinnat vaihtelevat eri puolilla maata. Pohjoisessa hehtaarihinnat ovat noin neljäsosa etelässä maksettavista. Etelä-Suomessa hehtaari vaihtoi omistajaa runsaalla kymppitonnilla.

Lue lisää

Susi käyttäytyi poikkeavasti Huittisissa – poliisi pyytää ilmoituksia havainnoista

Huittisissa etäkoululaiset hakevat ruokansa lämpölaatikosta, eikä nimiä kysellä – "Homma toimii"

Korona ei näy hiihtoloman tieliikenteen vähenemisenä – nopeasti leviävä virus on riski muuallakin kuin suurilla kaupunkialueilla

TS: Huittisten biokaasulaitoksesta Suomen suurin lantalaitos – pääasialliseksi raaka-aineeksi sian- ja karjanlanta