Maatalous

Miten saada pelto kuivumaan, jos ilmastonmuutos lisää kesän rankkasateita? Nämä asiat viljelijän kannattaa tarkistaa

Sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden ja kuivuuden, ennustetaan yleistyvän, mikä lisää painetta pellon vesitalouteen. Salaojayhdistys suosittelee huolehtimaan siitä, että pellon peruskuivatus ja salaojitus ovat kunnossa.
Arto Takalampi
Maveplanin salaojasuunnittelija Markus Sikkilä on mukana Salaojayhdistyksen vetämässä hankkeessa, jossa Sievissä Sikkilän pellolla tutkitaan peltoviljelyn tuottavuuden parantamista ja vesistökuormituksen vähentämistä säätösalaojituksella ja valtaojan padotuksella.

Pellon vesitaloudesta huolehtiminen tarkoittaa kuivatusjärjestelmän kunnossapitoa sekä salaojituksen ja peruskuivatuksen toimimista ja tarvittaessa uusimista. Kaiken on pelattava, vaikka vettä tulisi kerralla enemmän.

”Ääri-ilmiöiden yleistyessä vesikuormat voivat olla isot myös kesän rankkasateissa. Siksi kuivatusjärjestelmän toimiminen on välttämätöntä paitsi maan hyvän kasvukunnon ja korkea tuottokyvyn kannalta, myös ravinnehuuhtoutumien hillitsemiseksi”, toiminnanjohtaja Helena Äijö Salaojayhdistyksestä huomauttaa.

Tärkeintä on Äijön mukaan pitää kuivatusverkosto kunnossa. Viljelijä voi tehdä itse paljon, kuten tarkistaa laskuaukot ja kaivojen toiminnan sekä huolehtia, että valtaoja vetää.

Laskuaukkojen ja kaivojen paikallistamiseksi sekä mahdollisten kuivatusongelmien syiden ratkaisemiseksi tarvitaan salaojakartta, jonka voi tilata Salaojayhdistyksen nettisivuilta. Ruostetta ja lietettä voidaan tarvittaessa huuhdella pois putkista.

”Kaivamalla koekuoppa salaojasyvyyteen asti voi tarkistaa, onko maaperä tiivistynyt”, hän neuvoo.

Myös kuivuuteen pitää varautua.

Kuivatusverkostoa voi hyödyntää säätösalaojituksessa ja altakastelussa, mutta ne eivät sovellu kaikille pelloille. Pellon on oltava tasainen, maaperä hyvin vettä johtava ja salaojien alapuolella tulee olla tiivis maakerros.

”Mitä suurempi alue voidaan säätösalaojittaa, sitä paremmin saadaan pohjaveden pintaa pidettyä korkeammalla. Valtaojia padottamalla saadaan lisää tehoa maan kosteuden säätöön”, Äijö suosittelee.

Turvemaiden ojituksessa on otettava huomioon turpeen painuminen ja sen huono vedenjohtavuus. Ennen salaojitusta turvemaa olisi hyvä olla muutaman vuoden avo-ojissa.

Kuivatusjärjestelmän uusimista on syytä miettiä, jos kaikista kunnostustoimista huolimatta ojat eivät kuivata peltoa, ja vesi jää pellolle hetkittäin seisomaan.

”Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos kuivina aikoina peltoon jäädään koneella kiinni”, toteaa salaojasuunnittelija, agronomi Markus Sikkilä Maveplanilta Sievistä.

Arto Takalampi
Virtaaman mittaus- ja vesinäytteidenottolaitteisto on sijoitettu omaan kaivoonsa.

Monet ojituksista ovat Sikkilän mukaan tiensä päässä, sillä vuosikymmeniä sitten tehdyissä ojituksissa ojaväli tehtiin harvaksi nykymittapuun mukaan. Koneet ovat painavampia kuin ennen ja tiivistävät maata, eikä harva ojaväli riitä kuivattamaan peltoa.

”Täydennys- ja uusintaojitussuunnitelmille on yhä enemmän kysyntää, kun ojatiheyttä halutaan lisätä ja ojituksen toimivuutta parantaa”, hän sanoo.

30–40 vuotta vanhat, painuneiden eloperäisten maiden ojitukset, joudutaan Sikkilän mukaan usein uusimaan kokonaan. Kivennäismailla täydennykset onnistuvat eloperäisiä maita paremmin, vaikka ojasyvyys jäisi matalaksi.

”Ojatiheydelle ei ole ohjearvoa, sillä se on aina lohkokohtainen ja riippuu maalajista. Ojat sijoitetaan sinne, missä niitä tarvitaan”, hän huomauttaa.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tehdään ensiojitussuunnitelmia vielä määrällisesti eniten omistajanvaihdosten ja raivioiden seurauksena. Hehtaarimäärät ovat hieman laskussa, vaikka valtakunnallisesti kiinnostus salaojitukseen kasvoi, kun tuet paranivat.

”Täällä ojitettiin paljon tilusjärjestelyjen yhteydessä”, Sikkilä selventää.

Hän suosittelee miettimään salaojitusta ja ajoittamaan ojitukset mahdollisuuksien mukaan kesän kuivan kelin aikaan. Märässä koneet tiivistävät entisestään peltoa eikä ojituksen laatu ole välttämättä paras mahdollinen.

”Kunnostuskesannoinnin tapainen tuki voisi olla yksi mahdollisuus edistää ja helpottaa salaojituksia”, Sikkilä ehdottaa.

Arto Takalampi
Pohjois-Pohjanmaan pellot ovat paksun lumen peitossa, mutta parin kuukauden päästä pellolla hyörivät koneet ja touontekijät.

Lue lisää

Katso video - mitä miettii metsäkoneiden tekijä ilmastonmuutoksesta ja hakkuista

Viljan hinta vaikeuttaa peltojen perusparannuksia – Salaojituksen takaisinmaksuaika liian pitkä

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista