Maatalous

Joka toisella tilalla puutteita ympäristösitoumusten ehdoissa, osa viljelijöistä hakee tukea hylätyille pelloille – puutteet tukivalvonnoissa yleistyvät yhä

EU-komissio vaatii Suomea lisäämään valvontoja. Puutteita todetaan koko ajan enemmän, niiden määrä pitäisi saada laskuun. Jos käännettä ei tule, tukia voidaan joutua perimään Suomelta jopa takaisin.
Kari Salonen
Jos pelto ei väliaikaisesti ole tukikelpoinen, se voidaan ilmoittaa tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi. Tällöinkin on huolehdittava siitä, että pelto on mahdollista palauttaa viljelykelpoiseksi tavanomaisin maatalouskonein. Kuvituskuva.

EU-komissio on kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että tukivalvonnoissa suomalaistiloilla todetaan runsaasti puutteita ympäristökorvauksen ehtojen noudattamisessa.

Eriasteisia virheitä todetaan jopa puolella valvotuista tiloista joka vuosi. Ympäristökorvauksen kokonaismäärään suhteutettuna todettu virhetaso on ylittänyt Suomessa viiden prosentin rajan.

Virheiden korkean määrän vuoksi komissio vaatii Suomea lisäämään valvontaa. Kaikilta jäsenmailta vaadittavan viiden prosentin sijaan Suomen täytyy nostaa valvottavien tilojen määrä kuuteen prosenttiin tukea saavista tiloista.

Lisäksi komissio vaatii, että viranomaiset edistävät tukiehtojen noudattamista myös muilla tavoin. Ruokavirasto pyrkii pienentämään virheiden määrää lisäämällä tiedotusta ja koulutusta ympäristökorvauksen ehdoista.

Tänä vuonna komission vaatimusta ei kuitenkaan todennäköisesti tarvitse vielä toteuttaa, sillä koronapandemian vuoksi komissio aikoo sallia jäsenmaille poikkeusluvalla viljelijätukivalvontojen vähentämisen normaalista.

Kun normaaliaikana sekä pinta-alavalvonta että eläintukien valvonta pitää tehdä viidelle prosentille tukia hakeneista tiloista, vaatimusta alennetaan kolmeen prosenttiin.

Täydentävien ehtojen valvonta puolestaan pitää tehdä puolelle prosentille tukia hakeneista tiloista, kun normaalisti vaatimuksena on yksi prosentti.

Vastaava poikkeus oli voimassa myös viime vuonna.

Komission on tarkoitus antaa sitä valvontamäärien vähentämisen salliva asetus huhtikuun loppupuolella.

Korona-ajan jälkeen Suomella on kuitenkin vääjäämättä edessään valvontojen lisääminen.

Myös pinta-alasanktiointien määrä on Ruokaviraston mukaan viime vuosina ollut kasvussa. Kyse ei ole niinkään rajavirheistä vaan kokonaisista lohkoista, jotka todetaan valvonnassa viljelemättömiksi ja jotka eivät siksi täytä tukien ehtoja.

Erityisesti ongelmat koskevat erilaisia kesanto- ja nurmialoja, joilla ei ole tehty tuki- ja korvausehtojen edellyttämiä niittoja vuosikausiin.

Sanktiot välttääkseen viljelijöiden pitää itse ilmoittaa tukihakemuksessaan viljelemättömiksi sellaiset alat, jotka eivät täytä tukien vaatimuksia. Jos viljelemättömyys todetaan valvonnassa, tukia peritään takaisin.

Viime vuoden tapaan myös muut valvontakäytäntöjen muutokset pysyvät voimassa.

Pinta-alavalvonnoissa tarkastajien ja viljelijöiden riittävä fyysinen etäisyys pyritään turvaamaan muun muassa siirtämällä asiakirjojen valvonta vuokrasopimuksia lukuun ottamatta talveen. Eläinvalvonnoissa puolestaan ei tehdä valvontakäyntejä ilman etukäteis­ilmoitusta tilalle.

Muilta osin valvonnat toteutetaan normaalisti.

Lue lisää

Osa viljelijöistä jätti peltonsa kokonaan hoitamatta, kun tukiehdot muuttuivat – aiempaa useampi tila on laiminlyönyt esimerkiksi rikkakasvien torjunnan

Tukivalvonnat alkavat taas kesäkuussa – koronatartunnan riski on peltovalvonnassa pieni

Korona lieventää tukivalvontoja – kansallisia tukia hakeneista vain prosentti valvontaan

"Tämähän on ollut melkein Stasi-meininkiä", MTK vaatii välitöntä selvitystä tukivalvojien urkinnasta