Maatalous

MTK:n ympäristöjohtaja: Hiiltä sitova maatalous tarvitsee nurmea, ja nurmen sadolle on oltava markkinat

Nurmesta voitaisiin tuottaa myös biokaasua, mutta isossa mittakaavassa se ei olisi Liisa Pietolan mielestä riittävä ratkaisu "Pellot on tehty ruuantuotantoa varten".
Kari Salonen
Nurmisadolle pitää olla toimiva markkina, jotta tilat voivat sitä pitää viljelykierrossaan, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Kuvituskuva.

Nurmi on perustavanlaatuinen osa kestävää suomalaista maataloutta ja ruuantuotantoa.

”Nurmi kasvaa hyvin koko Suomessa ja se on maanparannuskasvi vailla vertaa. Se luo perustan terveelle maaperälle ja pitää sen elinvoimaa yllä”, tiivistää MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Varsinkin pitkään viljamonokulttuurissa olleet pellot kaipaisivat kipeästi monivuotisen nurmen tuomia välivuosia.

”Monokulttuuri on väsyttänyt pellot. Nurmi voisi nämä pellot elvyttää. Siitä on näyttöä jo 1960-luvulta lähtien, että nurmella voidaan parantaa tiivistyneenkin savimaan rakennetta.”

Karjatilojen viljelykiertoon nurmi luonnollisestikin kuuluu, mutta kasvinviljelytiloilla tilanne on kinkkisempi.

Yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä olisi toivottavaa, mutta valitettavan usein se kaatuu realiteetteihin: esimerkiksi Lounais-Suomessa karjatiloja ei yksinkertaisesti ole sellaisella etäisyydellä, että yhteistyö olisi mahdollista.

Kasvinviljelytilalle mahdollisuus nurmeen avautuu valitettavan usein vain tilakoon kasvattamisen myötä. Kun tilakoko on riittävän suuri, viljelykiertoon on mahdollista ottaa myös viherlannoitus- ja ympäristönurmia. Tätä mahdollisuutta Pietola ei pidä riittävän kestävänä.

”On resurssien hukkaa jättää nurmen sato käyttämättä. Sille pitää olla aidot, toimivat markkinat, jotta tilat voivat pitää nurmea viljelykierrossa.”

Yksi vaihtoehto voisi osalle tiloista olla nurmisadon toimittaminen biokaasun raaka-aineeksi.

Isossa mittakaavassa tämäkään ei ole Pietolan mielestä riittävä ratkaisu.

”Pellot on tehty ruuantuotantoa varten, ja sen pitää olla niiden rooli myös jatkossa eli nurmia pitää voida hyödyntää rehuntuotantoon.”

Lue lisää

Nurmen käyttömahdollisuuksia luodattiin Alahärmässä – ”Kasvupotentiaali on Suomessa alikäytössä”

Ympäristörajoitukset tehokkaan nurmituotannon esteenä

Tehokas nurmiviljely sitoo rajusti hiiltä

Tavoitteena hiilineutraali ruoka ja kasvavat hiilinielut