Maatalous

Biologisesti vai hapolla? Pääasia, että säilörehu on laadukasta ja maittavaa

Koskenojan tilan karjassa on noin 220 lehmää, joista valtaosa on holsteineja. Lypsyn hoitaa neljä robottia.
Johannes Tervo
Koskenojan tilalla korjataan kolme säilörehusatoa, kertovat tilan omistajiin kuuluvat Liisa ja Juha Vuorela.

Jalasjärvellä sijaitsevan Koskenojan tilan lehmät saavat sekä biologisesti että hapolla siiloon säilöttyä säilörehua.

Ensimmäinen sato säilötään biologisesti ja kaksi seuraavaa hapolla, kertoo tilan omistajiin kuuluva Juha Vuorela.

”Vaikea sanoa, onko eroavaisuuksia”, Vuorela vastaa kysymykseen, onko eri säilöntämenetelmillä vaikutusta maidon pitoisuuksiin. Pääasia on, että lehmät syövät riittävästi hyvälaatuista säilörehua, joka pitää pötsin terveenä. Tämä on sekä lehmien hyvinvoinnin että maidontuotannon tae.

Koskenojan tilan karjassa on noin 220 lehmää, joista valtaosa on holsteineja. Lypsyn hoitaa neljä robottia.

Tuoreimman tuotosseurannan kausiraportin mukaan keskituotos on noin 13 000 kiloa energiakorjattua maitoa. Keskimääräinen rasvapitoisuus on 4,17 prosenttia ja valkuainen 3,45 prosenttia.

Ensimmäisen sadon säilöntää biologisesti puoltavat kuivat alkukesät. Nurmi on kaadettaessa, karhotettaessa ja säilöttäessä kuivaa, joten säilönnällinen laatu saadaan pidettyä hyvänä biologisilla aineilla, Vuorela selittää. Ensimmäinen sato syötetään vain lehmille.

Säilörehunurmen perusta on timotei, seoksessa on myös ruoko- ja nurminataa sekä englanninraiheinää. Savisemmille maille joukkoon laitetaan lisäksi apilaa. Tilalla on seosruokinta.

Lue myös:

Hyvistä maidon pitoisuuksista on turha haaveilla, jos rehu ei maistu

Lue lisää

Kun pihapiiri on siisti, ei viljelijäperhe hätkähdä yllätysvierastakaan

Ensimmäiset säilörehut siilossa Nurmijärvellä

Säilörehusta korjattu jo iso osa ja sato on laadukasta, toisen sadon varmistamiseksi tarvitaan sateita

Kylmyys, märkyys ja sateet painoivat jarrua kevätkylvöille – nyt kuivuus hidastaa orastumista ja nurmien kasvua